Basic HTML Version
hän kauas vuoren laelle, pit-
kän välimatkan päähän.
hän kauvas vuoren kukku-
lalle, että iso väli oli heidän
välillänsä.
was wuoren cuckulalle/ että
isoi wäli oli heidän wälilläns.
26:14 Ja Daavid huusi väelle
ja Abnerille, Neerin pojalle, ja
sanoi: "Etkö vastaa, Abner?"
Abner vastasi ja sanoi: "Kuka
sinä olet, joka niin huudat
kuninkaalle?"
26:14 Ja David huusi kan-
salle ja Abnerille Neerin po-
jalle ja sanoi: etkös vastaa,
Abner? Abner vastasi ja sa-
noi: kukas olet, ettäs niin
huudat kuningasta?
26:14 Ja hän huusi Canssal-
le/ ja Abnerille Nerin pojalle/
ja sanoi: etkös cuule Abner?
Abner wastais/ ja sanoi: cu-
cas olet/ ettäs nijn huudat
Cuningast?
26:15 Daavid sanoi Abnerille:
"Sinähän olet mies, eikä si-
nun vertaistasi ole Israelissa.
Miksi et sitten vartioinut her-
raasi, kuningasta? Sillä joku
kansasta tuli surmaamaan
kuningasta, sinun herraasi.
26:15 Ja David sanoi Abne-
rille: etkös ole mies? ja kuka
on sinun vertaises Israelis-
sa? Miksi et varjellut herraas
kuningasta? Sillä yksi kan-
sasta on mennyt tappamaan
kuningasta sinun herraas.
26:15 Ja Dawid sanoi Abneril-
le: etkös ole mies/ ja cuca
on sinun wertas Israelis? mi-
xes warjellut Herra Cuningast?
sillä yxi Canssasta on mennyt
tappaman Herra Cuningast.
26:16 Ei ole hyvin tehty, mitä
sinä olet tehnyt. Niin totta
kuin Herra elää: te olette
kuoleman omat, koska ette
vartioineet herraanne, Herran
voideltua. Katsohan nyt: mis-
sä ovat kuninkaan keihäs ja
vesiastia, jotka olivat hänen
päänpohjissaan?"
26:16 Ei se ole oikein minkä
sinä tehnyt olet. Niin totta
kuin \Herra\ elää, te olette
kuoleman lapset, ettette var-
jelleet herraanne, \Herran\
voideltua. Ja nyt katso, kus-
sa kuninkaan keihäs ja ve-
simalja on, jotka hänen
päänsä pohjassa olivat?
26:16 Ei se ole oikein cuins
tehnyt olet/ nijn totta cuin
HERra elä/ te oletta cuole-
man lapset/ ettet te warjellet
teidän Herran/ HERran woi-
deltua/ cadzo/ cusa Cunin-
gan keihäs ja wesimalja on/
cuin hänen pääns pohjas olit.
26:17 Niin Saul tunsi Daavidin
äänen ja sanoi: "Sehän on
sinun äänesi, poikani Daavid."
Daavid vastasi: "Niin on, her-
rani, kuningas."
26:17 Niin Saul tunsi Davi-
din äänen ja sanoi: eikö se
ole sinun äänes, minun poi-
kani David? David sanoi:
minun ääneni se on, herrani
kuningas.
26:17 SIlloin Saul tunsi Dawi-
din änen/ ja sanoi: poican
Dawid/ eikö se ole sinun
änes? Dawid sanoi: minun
änen on/ minun Herran Cu-
ningan.
26:18 Ja hän sanoi vielä:
"Miksi herrani vainoaa palveli-
jaansa? Mitä minä olen teh-
nyt, tahi mitä pahaa minulla
on tekeillä?
26:18 Ja vielä sanoi: miksi
minun herrani vainoo palve-
liaansa? Sillä mitä minä olen
tehnyt ja mitä pahaa on mi-
nun kädessäni?
26:18 Ja wielä sanoi: mixi
minun Herran waino palwe-
liatans? mitä minä olen teh-
nyt/ ja mitä paha on minun
kädesäni?
26:19 Kuulkoon nyt herrani,
kuningas, mitä hänen palveli-
jansa sanoo. Jos Herra on
yllyttänyt sinut minua vas-
taan, niin saakoon hän tun-
tea ruokauhrin hajua; mutta
jos sen ovat tehneet ihmiset,
niin olkoot he kirotut Herran
edessä, koska tänä päivänä
karkoittavat minut pois Her-
ran perintöosasta, sanoen:
26:19 Niin kuulkaan siis nyt
herrani kuningas palveliansa
sanan: Jos \Herra\ on yllyt-
tänyt sinun minua vastaan,
niin anna joku ruokauhri
sytytettää, mutta jos ihmiset
sen tekevät, niin olkoon he
kirotut \Herran\ edessä, että
he tänäpänä ovat minun
syösseet ulos, etten minä py-
syisi \Herran\ perimisessä,
ja sanovat: mene ja palvele
26:19 Nijn cuulcan sijs minun
Herran Cuningas palwelians
sanan/ jos HERra on yllyttä-
nyt sinun minua wastan/ nijn
anna jocu ruocauhri sytytet-
tä/ mutta jos ihmiset sen
tekewät/ nijn olcon he kirotut
HERran edes/ että he tänä-
pän owat minun syöxänet
ulos/ etten minä pysyis HER-
ran perimises/ ja sanowat: