Basic HTML Version
dille: "Tule, menkäämme ulos
kedolle." Niin he menivät mo-
lemmat ulos kedolle.
le: tule, käykäämme kedolle;
ja he menivät molemmat ke-
dolle.
dille: tule/ käykäm kedolle/
ja he menit molemmat kedol-
le.
20:12 Ja Joonatan sanoi
Daavidille: "Minä vakuutan
Herran, Israelin Jumalan,
kautta, että koetan huomenna
tai ylihuomenna tähän aikaan
päästä selville isästäni; ja jos
Daavidin asiat ovat hyvin, niin
minä varmasti lähetän siitä
tiedon ja ilmoitan sen sinulle.
20:12 Ja Jonatan sanoi Da-
vidille: \Herra\, Israelin Ju-
mala! kuin minä kyselen
isältäni huomenna ja kol-
mantena päivänä, katso, jos
hän suo Davidille hyvää, ja
en minä silloin lähetä sinun
tykös, ja ilmoita sitä sinun
korviis,
20:12 Ja Jonathan sanoi Da-
widille: HERra Israelin Juma-
la/ cosca minä kyselen Isäl-
leni huomena ja colmandena
päiwänä/ jos hän suo Dawi-
dille hywä/ ja en minä lähetä
sinun tygös sana/ ja ilmoita
sitä sinun corwisas.
20:13 Herra rangaiskoon
Joonatania nyt ja vasta, joll-
en minä, jos isäni mielii teh-
dä sinulle pahaa, ilmoita sitä
sinulle ja päästä sinua me-
nemään rauhassa. Herra ol-
koon sinun kanssasi, niinkuin
hän on ollut minun isäni
kanssa.
20:13 Niin tehköön \Herra\
sitä ja sitä Jonatanille; mutta
jos isäni taas ajattelee jota-
kin pahaa sinua vastaan,
niin minä sen myös ilmoitan
sinun korviis, ja lasken si-
nun rauhaan menemään: ja
\Herra\ olkoon sinun kans-
sas, niinkuin hän isäni
kanssa ollut on.
20:13 Nijn tehkön HERra sitä
ja sitä Jonathanille. Mutta jos
minun Isän taas ajattele jota-
kin paha sinua wastan/ nijn
minä sen myös ilmoitan sinun
corwisas/ ja lasken sinun
rauhan menemän: ja HERra
olcon sinun cansas/ nijncuin
hän on minun Isäni cansa
ollut on.
20:14 Etkö sinäkin, jos minä
silloin vielä elän, etkö sinäkin
tee Herran laupeutta minulle,
niin ettei minun tarvitse kuol-
la?
20:14 Etkös sinäkin, jos vielä
elän: etkös sinäkin ole tekevä
\Herran\ armoa minua koh-
taani, niin ettei minun pidä
kuoleman?
20:14 Jollen minä sitä tee/
nijn älä sinäkän yhtän HERran
armo tee minun cansani/
nijncauwan cuin minä elän/
eikä silloin cosca minä cuo-
len.
20:15 Ethän koskaan kiellä
laupeuttasi minun suvultani,
et silloinkaan, kun Herra hä-
vittää Daavidin vihamiehet
kaikki tyynni maan päältä?"
20:15 Ja et sinä ota laupiut-
tas minun huoneestani pois
ijankaikkisesti, et vielä sit-
tenkään, kuin \Herra\ hävit-
tää Davidin vihamiehet, itse-
kunkin maaltansa.
20:15 Ja cosca HERra häwittä
Dawidin wihamiehet idzecun-
gin maaldans/ nijn älä ota
sinun armoas minun huones-
tani pois ijancaickisest.
20:16 Niin Joonatan teki lii-
ton Daavidin suvun kanssa.
Ja Herra vaati koston Daavi-
din vihamiehiltä.
20:16 Näin teki Jonatan lii-
ton Davidin huoneen kanssa,
että \Herra\ sen vaatisi Da-
vidin vihamiesten kädestä.
20:16 Näin teki Jonathan lij-
ton Dawidin huonen cansa/
että HERra sen waadeis Da-
widin wihamiesten kädest.
20:17 Ja Joonatan vannotti
vielä Daavidin heidän keski-
näisen rakkautensa kautta,
sillä hän rakasti häntä niin-
kuin omaa sieluansa.
20:17 Ja Jonatan taas van-
noi Davidille; sillä niin rak-
kaana piti hän hänen, että
hän rakasti häntä niinkuin
omaa sieluansa.
20:17 Ja Jonathan taas wan-
noi Dawidille: sillä nijn racka-
na piti hän hänen/ että hän
racasti händä nijncuin sielu-
ans.
20:18 Ja Joonatan sanoi hä-
nelle: "Huomenna on uusikuu,
ja sinua kaivataan, kun paik-
kasi on tyhjä.
20:18 Ja Jonatan sanoi hä-
nelle: huomenna on uusi-
kuu, jona sinua kysytään ja
kaivataan sinua sialtas.
20:18 Ja Jonathan sanoi hä-
nelle: huomen on vsicuu/
jona sinun kysytän ja caiwa-
tan sinua sialdas.