Basic HTML Version
sekeliä ja antoi ne kultasepäl-
le, joka niistä teki veistetyn ja
valetun jumalankuvan. Se oli
sitten Miikan talossa.
hopiasepälle; hän teki kaive-
tun ja valetun kuvan, joka
sitte oli Miikan huoneessa.
hopiapenningitä/ ja andoi ne
hopiasepälle/ hän teki wale-
tun ja silitetyn cuwan/ joca
sijtte oli Michan huones.
17:5 Sillä miehellä, Miikalla,
oli siis jumalanhuone, ja hän
teetti kasukan ja kotijumalien
kuvia ja asetti yhden pojis-
taan itsellensä papiksi.
17:5 Ja Miikalla oli Jumalan
huone, ja hän teki päällis-
vaatteen ja epäjumalan ku-
vat, ja täytti yhden poikansa
kädet, ja hän oli hänen pap-
pinsa.
17:5 Ja Michalla oli Jumalan
huone/ ja hän teki päälis-
waatten ja cuwat/ ja täytti
yhden hänen poicans käden/
että hän olis hänen Pappins.
17:6 Siihen aikaan ei ollut
kuningasta Israelissa, ja jo-
kainen teki sitä, mikä hänen
omasta mielestään oli oikein.
17:6 Silloin ei ollut kunin-
gasta Israelissa, ja itsekukin
teki niinkuin heille näkyi hy-
väksi.
17:6 Silloin ei ollut Cuningast
Israelis/ ja idzecukin teki
nijncuin heille näkyi hywäxi.
17:7 Juudan Beetlehemissä
oli nuori mies, Juudan suku-
kuntaa; hän oli leeviläinen ja
asui siellä muukalaisena.
17:7 Mutta nuorukainen oli
Juudan Betlehemistä, Juu-
dan sukukunnasta, ja se oli
Leviläinen, joka oli siellä
muukalaisena.
17:7 MUtta yxi nuorucainen
oli silloin Bethlehem Judast/
Judan sucucunnast/ ja se oli
Lewita/ joca oli siellä muuca-
lainen.
17:8 Tämä mies lähti siitä
kaupungista, Juudan Beetle-
hemistä, asuaksensa muuka-
laisena, missä vain sopisi; ja
vaeltaessaan tietänsä hän tuli
Efraimin vuoristoon, Miikan
talolle asti.
17:8 Hän meni Betlehemistä
Juudan kaupungista vaelta-
maan, kuhunka hän joutuis.
Ja kuin hän tuli Ephraimin
vuorelle Miikan huoneesen,
vaeltaen,
17:8 Hän meni Bethlehemist
Judan Caupungist waeldaman
cunga hän joutuis. Ja cosca
hän tuli Ephraimin wuorelle
Michan huonen tygö/ tietäns
ojeten/ waeldain.
17:9 Miika kysyi häneltä:
"Mistä sinä tulet?" Hän vasta-
si: "Minä olen leeviläinen
Juudan Beetlehemistä ja vael-
lan asuakseni muukalaisena,
missä vain sopii."
17:9 Kysyi Miika häneltä:
kustas tulet? Leviläinen vas-
tasi: minä olen Leviläinen
Betlehemistä Juudan maal-
ta, ja vaellan, kuhunka minä
parhain taidan.
17:9 Kysyi Micha hänelle:
custas tulet? Lewita wastais:
minä olen Lewita Bethlehe-
mist Judan maalda/ ja wael-
lan cungan parhain taidan.
17:10 Miika sanoi hänelle:
"Asetu minun luokseni ja tule
minun isäkseni ja papikseni,
niin minä annan sinulle vuo-
sittain kymmenen hopeaseke-
liä ja vaatetuksen ja elatuk-
sesi." Niin leeviläinen tuli.
17:10 Miika sanoi hänelle:
olen minun tykönäni. Sinun
pitää oleman minun isäni ja
pappini, ja minä annan si-
nulle vuosi vuodelta kymme-
nen hopiapenninkiä ja mää-
rätyt vaatteet ja elatukses; ja
Leviläinen meni hänen kans-
sansa.
17:10 Micha sanoi hänelle:
ole minun tykönäni/ sinun
pitä oleman minun Isän ja
Pappin/ ja minä annan sinul-
le wuosittain kymmenen ho-
piapenningitä/ ja muita erin-
omaisia waatteita/ ja sinun
elatuxes. Ja Lewita meni hä-
nen cansans.
17:11 Ja leeviläinen suostui
asettumaan sen miehen luo,
ja tämä piti sitä nuorta mies-
tä kuin omaa poikaansa.
17:11 Ja Leviläinen rupesi
olemaan sen miehen tykönä,
ja hän piti sen nuorukaisen
niinkuin yhden pojistansa.
17:11 Ja Lewita rupeis ole-
man sen miehen tykönä/ ja
hän piti sen nuorucaisen
nijncuin yhden pojistans.
17:12 Miika asetti leeviläisen
virkaan, ja nuoresta miehestä
17:12 Ja Miika täytti Leviläi-
sen käden, että hän oli hä-
17:12 Ja Micha täytti Lewitan
käden: sillä hän oli hänen