Basic HTML Version
loilla. Anna ainoastaan villo-
jen jäädä kuiviksi ja kastetta
tulla kaikkialle muualle maa-
han."
nahan kuivan olla ja kaikella
muulla maalla kasteen.
anna ainoastans nahan cui-
wan olla/ ja caikella muulla
maalla casten.
6:40 Ja Jumala teki niin sinä
yönä; ainoastaan villat jäivät
kuiviksi, ja kastetta tuli kaik-
kialle muualle maahan.
6:40 Jumala teki myös niin
sinä yönä: ja nahka ainoas-
taan jäi kuivaksi, ja kaste
tuli kaiken maan päälle.
6:40 Jumala teki myös nijn
sinä yönä/ että nahca ainoa-
stans jäi cuiwaxi/ ja caste
tuli caikelle muulle maalle.
Tuomari
7 LUKU
7 LUKU
VII. Lucu
7:1 Varhain seuraavana aa-
muna Jerubbaal, se on Gide-
on, ynnä kaikki väki, joka oli
hänen kanssaan, leiriytyi Ha-
rodin lähteelle. Midianilaisten
leiri taas oli siitä, Mooren
kukkulasta, pohjoiseen päin,
tasangolla.
7:1 Silloin nousi JerubBaal
(se on Gideon) varhain aa-
mulla ja kaikki väki joka hä-
nen kanssansa oli, ja sioitti-
vat heitänsä Harodin lähteen
tykö, niin että Midianilaisten
leiri oli pohjaan päin, vartian
kukkulan takana, laaksossa.
7:1 SIlloin nousi Jerub Baal (
se on Gideon ) warhain amul-
la/ ja caicki wäki cuin hänen
cansans oli/ ja sioitit heidäns
Harodin lähten tygö/ nijn
että Midianiterein leiri oli
pohjan päin/ wartian cucku-
lan tacana/ laxos.
7:2 Mutta Herra sanoi Gide-
onille: "Sinulla on kanssasi
liian paljon väkeä, antaakseni
Midianin heidän käsiinsä;
muuten Israel voisi kerskua
minua vastaan ja sanoa:
'Oma käteni vapautti minut.'
7:2 Ja \Herra\ sanoi Gide-
onille: ylen paljo on väkeä
sinun kanssas: jos minä an-
taisin Midianin heidän kä-
siinsä, kerskais Israel minua
vastaan ja sanois: minun kä-
teni vapahti minua.
7:2 Ja HErra sanoi Gideonille:
ylönpaljo on wäke sinun can-
sas. Jos minä andaisin Midia-
nin heidän käsijns/ kerscais
Israel idzens minua wastan/
ja sanois: minun käteni wa-
pahti minua.
7:3 Julista siis kansan kuullen
näin: 'Se, joka pelkää ja on
arka, palatkoon takaisin ja
väistyköön Gileadin vuorilta.'"
Niin kansasta palasi takaisin
kaksikymmentäkaksi tuhatta,
ja kymmenentuhatta jäi.
7:3 Niin anna nyt huutaa
kansan korvissa ja sanoa:
joka pelkuri ja hämmästynyt
on, palatkaan ja nopiasti
rientäkään Gileadin vuorelta.
Silloin palasi kansaa takape-
rin kaksikolmattakymmentä
tuhatta, ja kymmenentuhat-
ta jäi.
7:3 Nijn anna sijs huuta
Canssan corwis/ ja sanoa:
joca pelcuri ja hämmästynyt
on/ palaitcan ja nopiast
riendäkän idzens Gileadin
wuorelda. Silloin palais Cans-
sa tacaperin caxicolmatta-
kymmendä tuhatta/ ettei enä
kymmenen tuhatta jäänyt.
7:4 Ja Herra sanoi Gideonille:
"Vielä on väkeä liian paljon;
vie heidät alas veden ääreen,
niin minä siellä heidät sinulle
tutkin. Se, josta minä sinulle
sanon: 'Tämä lähteköön sinun
kanssasi', se lähteköön kans-
sasi; mutta jokainen, josta
minä sinulle sanon: 'Tämä
älköön lähtekö sinun kanssa-
si', se älköön lähtekö."
7:4 Ja \Herra\ sanoi Gide-
onille: vielä on paljo kansaa,
vie heitä veden tykö, siellä
minä koettelen heitä sinulle:
ja josta minä sanon sinulle:
tämä menköön sinun kans-
sas, hän myös menee sinun
kanssas: ja josta minä taas
sanon sinulle: älköön hän
menkö sinun kanssas, ei hä-
nen pidä menemän.
7:4 JA HERra sanoi Gideonil-
le: tätä Canssa on wielä pal-
jo/ wie heitä cansas weden
tygö/ siellä minä coettelen
heitä sinulle. Ja josta minä
sanon: tämä mene sinun
cansas/ hän myös mene si-
nun cansas: Ja josta minä
taas sanon: ettei hän mene
sinun cansas/ ei hänen pidä
menemän.
7:5 Niin hän vei väen alas
7:5 Ja hän vei kansan veden
7:5 Ja hän wei Canssan we-