Basic HTML Version
tyä ja niin tule vihkineiksi Is-
raelin leiriä tuhon omaksi ja
syökse sitä onnettomuuteen.
ja onnettomuuden alle.
kirotusta otatte/ ja saatatte
Israelin leirin kirouxen ja on-
nettomuden ala.
6:19 Ja kaikki hopea ja kulta
sekä vaski- ja rautakalut ol-
koot pyhitetyt Herralle; ne
joutukoot Herran aartehis-
toon."
6:19 Mutta kaikki hopia ja
kulta, vaski- ja rautakalu
olkaan \Herralle\ pyhitetyt
ja tulkaan \Herran\ tavara-
huoneeseen.
6:19 Mutta caicki hopia ja
culda/ waski ja rauta calu/
olcan HERralle pyhitetyt/ ja
tuotacan HERralle tawaraxi.
6:20 Silloin kansa nosti sota-
huudon ja pasunoihin puhal-
lettiin. Kun kansa kuuli pasu-
nan äänen, niin se nosti ko-
van sotahuudon; silloin kukis-
tui muuri siihen paikkaansa,
ja kansa ryntäsi ylös kaupun-
kiin, kukin suoraan eteensä.
Niin he valloittivat kaupungin.
6:20 Ja kansa huusi ja soi-
tettiin basunaa; sillä kaikki
kansa, jotka kuulivat basu-
nan äänen, huusivat suurel-
la äänellä, ja muuri hajosi
itsestänsä; ja kaikki kansa
itsekukin kohdastansa astui
kaupunkiin, ja he voittivat
kaupungin.
6:20 Ja nijn Canssa rieguit ja
soitit Basunata: sillä caicki
Canssa jotca cuulit Basunan
änen/ rieguit suurella änellä/
ja muurit jacoisit ja caicki
Canssa idzecukin cohdastans
astuit Caupungijn.
6:21 Ja he vihkivät miekan
terällä tuhon omaksi kaiken,
mitä kaupungissa oli, miehet
ja naiset, nuoret ja vanhat,
vieläpä härät, lampaat ja aa-
sit.
6:21 Ja hukuttivat kaikki
jotka kaupungissa olivat
miekan terällä, sekä miehet
että vaimot, nuoret ja van-
hat, karjan, ja lampaat ja
aasit.
6:21 Nijn he woitit Caupun-
gin/ ja kiroisit caicki cuin
Caupungis olit miecan teräl-
lä/ sekä miehet että waimot/
nuoret ja wanhat/ caiken
carjan/ lambat ja Asit.
6:22 Mutta niille kahdelle
miehelle, jotka olivat olleet
vakoilemassa maata, Joosua
sanoi: "Menkää sen porton
taloon ja tuokaa nainen ja
kaikki hänen omaisensa sieltä
ulos, niinkuin olette hänelle
vannoneet."
6:22 Ja Josua sanoi niille
kahdelle miehelle, jotka maa-
ta vaonneet olivat: menkäät
porton huoneeseen ja johdat-
takaat vaimo sieltä ulos, ja
kaikki mitä hänellä on, niin-
kuin te olette hänelle vanno-
neet.
6:22 JA Josua sanoi nijlle
cahdelle miehelle/ jotca maa-
ta wacoinet olit: mengät sen
porton huoneseen/ ja johdat-
tacat waimo ulos caluinens/
nijncuin te oletta hänelle
wannonet.
6:23 Silloin ne nuoret miehet,
jotka olivat olleet vakoilemas-
sa, menivät ja toivat ulos
Raahabin sekä hänen isänsä,
äitinsä, veljensä ja kaikki hä-
nen omaisensa; kaikki hänen
sukulaisensa he toivat ulos ja
jättivät heidät Israelin leirin
ulkopuolelle.
6:23 Niin nuoret miehet, jot-
ka maata vaonneet olivat,
menivät sinne ja toivat Ra-
habin ulos, ja hänen isänsä,
ja äitinsä, ja veljensä, ja
kaikki mitä hänellä oli; niin
myös kaiken hänen sukunsa
toivat he ulos ja sioittivat
heidät ulkoiselle puolelle Is-
raelin leiriä.
6:23 Nijn menit nuoret mie-
het/ jotca maata wacoinet
olit/ sinne/ ja toit Rahaha-
bin/ hänen Isäns/ Äitins/
weljens/ ja caicki mitä hänel-
lä oli/ ja caiken hänen su-
cuns/ ja sioitit heidän ulcoi-
selle puolelle Israelin lasten
leiriä.
6:24 Mutta kaupungin ja kaik-
ki, mitä siinä oli, he polttivat
tulella; ainoastaan hopean,
kullan sekä vaski- ja rautaka-
lut he panivat Herran huo-
neen aartehistoon.
6:24 Mutta kaupungin he
polttivat tulella ja kaikki mi-
tä siellä oli; ainoastaan hopi-
an, kullan, vasken ja rauta-
kalun panivat he tavaraksi
\Herran\ huoneeseen.
6:24 Mutta Caapungin he pol-
tit tulella ja caicki mitä siellä
oli/ ainoastans hopian/ cul-
lan/ wasken ja rauta calun
panit he tawaraxi HERran
huoneseen/