Basic HTML Version
aikojen lopulla, kun te teette
sitä, mikä on pahaa Herran
silmissä, ja vihoitatte hänet
kättenne teoilla.
pahaa \Herran\ silmäin
edessä ja vihoititte hänen
teidän kättenne töiden kaut-
ta.
ajoilla: että te pahasti teitte
HERran silmäin edes/ ja wi-
hoititte hänen teidän kätten
töiden cautta.
31:30 Ja Mooses lausui koko
Israelin seurakunnan kuullen
tämän virren sanat, alusta
loppuun asti:
31:30 Niin Moses puhui koko
Israelin seurakunnan kuul-
len tämän veisun sanat ha-
maan loppuun asti.
31:30 Nijn Moses puhui coco
Israelin sucucunnan cuulden
tämän weisun sanat/ haman
loppun asti.
5 Mooses
32 LUKU
32 LUKU
XXXII. Lucu
32:1 Kuunnelkaa, te taivaat,
kun minä puhun, ja kuulkoon
maa minun suuni sanat!
32:1 Kuulkaat te taivaat, mi-
nä puhun, ja maa kuulkaan
minun suuni sanoja.
32:1 CUlcatte taiwat/ minä
puhun/ ja maa cuulcan mi-
nun suuni sanat.
32:2 Sateena pisaroikoon mi-
nun opetukseni, kasteena va-
lukoon puheeni niinkuin vihma
vihannalle, niinkuin sadekuuro
ruohikolle.
32:2 Minun oppini tiukku-
kaan niinkuin sade, minun
puheeni vuotakaan niinkuin
kaste, niinkuin sade vihan-
non päälle ja niinkuin pisa-
rat ruohon päälle.
32:2 Minun oppin tiuckucan
nijncuin sade/ ja minun pu-
hen wuotacan/ Nijncuin cas-
te/ nijncuin sade wihannon
päälle/ ja nijncuin pisarat
ruohon päälle.
32:3 Sillä minä julistan Her-
ran nimeä; antakaa kunnia
meidän Jumalallemme.
32:3 Sillä minä ylistän
\Herran\ nimeä: antakaat
meidän Jumalallemme suuri
kunnia.
32:3 Sillä minä ylistän HERran
nime/ andacat ainoalle mei-
dän Jumalallem cunnia.
32:4 Hän on kallio; täydelliset
ovat hänen tekonsa, sillä
kaikki hänen tiensä ovat oi-
keat. Uskollinen Jumala ja
ilman vääryyttä, vanhurskas ja
vakaa hän on.
32:4 Hän on kallio, hänen
työnsä ovat laittamattomat,
sillä kaikki hänen tiensä ovat
oikiat; vakaa on Jumala, il-
man kaikkea vääryyttä, hän
on vanhurskas ja oikia.
32:4 Hän on callio/ hänen
työns owat laittamattomat:
sillä caicki hänen tecons
owat oikiat. Waca on Juma-
la/ ilman caickia wääryttä/
hän on oikia ja hurscas.
32:5 Heidän menonsa oli pa-
ha häntä kohtaan, he eivät
olleet hänen lapsiansa, vaan
häpeäpilkku - tuo nurja ja
kiero sukupolvi!
32:5 Onko hän hänen tur-
mellut? Ei, vaan hänen lap-
sensa ovat heidän häpiäpilk-
kunsa; se on nurja ja seka-
seurainen suku.
32:5 Se nurja ja paha sucu
hänestä lange pois/ he owat
ilkiät/ ja ei hänen lapsens.
32:6 Niinkö sinä maksat Her-
ralle, sinä houkka ja tyhmä
kansa? Eikö hän ole sinun
isäsi, joka sinut loi? Hän si-
nut teki ja valmisti.
32:6 Niinköstä te \Herralle\
maksatte, hullu ja tyhmä
kansa? Eikö hän ole sinun
Isäs ja sinun Lunastajas, jo-
ka sinun luonut ja valmista-
nut on?
32:6 Nijngös sinun HERras
Jumalatas kijtät/ sinä hullu ja
tyhmä Canssa? Eikö hän ole
sinun Isäs ja sinun HERras?
Eikö hän ole se ainoa/ joca
sinun luonut ja walmistanut
on?
32:7 Muistele muinaisia päi-
viä, ajattele menneiden suku-
polvien vuosia. Kysy isältäsi,
niin hän sen sinulle ilmoittaa,
vanhimmiltasi, niin he sen
32:7 Muista muinaisia aiko-
ja, ymmärrä vuosikaudet su-
vusta sukuun; kysy isältäs,
ja hän ilmoittaa sinulle, ja
vanhimmiltas, niin he sinulle
sanovat.
32:7 Muista endisen ajan
päälle/ ymmärrä wuosicaudet
sugusta nijn sucuun. Kysy
Isäldäs/ ja hän ilmoitta sinul-
le/ ja sinun wanhemmildas/