Basic HTML Version
me. Ei kukaan meistä kiellä
sinua hautaamasta vainajaasi
hautaansa.
ei yksikään meistä sinua
kiellä hautaamasta kuollut-
tas hänen hautaansa.
haisijn hautoin/ ei yxikän
meistä sinua kiellä hautamast
sinun cuolluttas hänen hau-
taans.
23:7 Niin Aabraham nousi ja
kumarsi maan kansalle, heet-
tiläisille,
23:7 Niin Abraham nousi ja
kumarsi itsensä maan kan-
san edessä, (nimittäin) Hetin
lasten edessä.
23:7 NIjn Abraham nousi ja
cumarsi idzens maan Cans-
san edes/ nimittäin/ Hethin
lasten edes.
23:8 ja puhui heille sanoen:
Jos teidän mieleenne on, että
minä hautaan ja kätken vai-
najani, niin kuulkaa minua ja
taivuttakaa Efron, Sooharin
poika,
23:8 Ja hän puhui heille,
sanoen: jos teidän mielenne
on, että minä hautaan mi-
nun kuolleeni, joka minun
edessäni on; niin kuulkaat
minua, ja rukoilkaat minun
edestäni Ephronia Zoarin
poikaa.
23:8 Ja hän puhui heille/
sanoden: jos teidän mielen
on/ että minä hautan minun
cuollueni/ joca minun edesä-
ni on/ nijn cuulcat minua/ ja
rucoilcat minun edestäni Eph-
ronit Zoarin poica.
23:9 antamaan minulle Mak-
pelan luola, joka on hänen
omansa ja on hänen vainion-
sa perällä. Täydestä hinnasta
hän antakoon sen minulle
perintöhaudaksi teidän kes-
kuudessanne.
23:9 Että hän antais minulle
Makpelan luolan, joka hänel-
lä on, vainionsa perällä: täy-
den hinnan edestä antakaan
sen minulle teidän keskel-
länne perintöhaudaksi.
23:9 Että hän annais minulle
hänen caxikertaisen luolans/
joca hänellä on/ hänen wai-
nions perällä/ perindöhaudaxi
andacan sen minulle/ sen
jälken cuin se maxa teidän
keskellän.
23:10 Mutta Efron istui siellä
heettiläisten joukossa. Ja Ef-
ron, heettiläinen, vastasi Aab-
rahamille heettiläisten kuullen,
kaikkien, jotka kulkivat hänen
kaupunkinsa portista, sanoen:
23:10 Sillä Ephron asui He-
tin lasten seassa. Niin vasta-
si Ephron Hetiläinen Abra-
hamia, Hetin poikain kuul-
len, kaikkein sisälle ja ulos
käyväisten hänen kaupun-
kinsa portista, sanoen:
23:10 Sillä Ephron asui Het-
hin lasten seas. Nijn wastais
Ephron se Hetheus Abraha-
mille/ Hethin poicain cuul-
den/ caikille sisälle ja ulos
käywäisille hänen Caupungis-
tans/ sanoden:
23:11 Ei, herrani, vaan kuule
minua. Vainion minä lahjoitan
sinulle ja myöskin luolan, jo-
ka siinä on, minä lahjoitan
sinulle; kansalaisteni nähden
minä sen sinulle lahjoitan.
Hautaa vainajasi.
23:11 Ei, minun herrani,
vaan kuule minua; vainion
minä annan sinulle, ja luo-
lan, joka siinä on, annan
minä sinulle: minun kansani
lasten nähden annan minä
sen sinulle; hautaa kuollees.
23:11 Ei minun herran/ waan
cuule minua mitä minä sa-
non: sen wainion minä annan
sinulle/ ja luolan joca sinä
on/ ja minä annan sen sinul-
le minun Canssan lasten
nähden/ haudataxes sinun
cuollues.
23:12 Ja Aabraham kumarsi
maan kansalle
23:12 Abraham kumarsi
maan kansan edessä.
23:12 Abraham cumarsi id-
zens maan Canssan edes.
23:13 ja puhui Efronille, maan
kansan kuullen, sanoen: Jos-
pa kuitenkin - oi, kuule mi-
nua! Minä maksan vainion
hinnan; ota se minulta ja an-
na minun haudata siihen vai-
najani.
23:13 Ja puhui Ephronille
maan kansan kuullen, sano-
en: jos sinä minua kuulet:
minä annan rahan vainion
edestä, ota se minulta, ja
minä hautaan minun kuol-
leeni siihen.
23:13 Ja puhui Ephronille
maan Cassan cuulden/ sa-
noden: jos sinä minua cuu-
let/ nijn ota raha minulda
wainion edestä/ jonga minä
sinulle annan/ ja nijn minä
sijtte hautan minun cuollueni