Basic HTML Version
niin israelilaisetkin rupesivat
jälleen itkemään, sanoen: Voi
jospa meillä olisi lihaa syö-
däksemme!
mään ja sanoivat: kuka an-
taa meille lihaa syödäksem-
me?
ynnä Israelin lasten cansa/ ja
sanoit: cuca anda meille liha
syödäxem?
11:5 Me muistelemme kaloja,
joita söimme Egyptissä ilmai-
seksi, kurkkuja, melooneja,
ruoholaukkaa, sipulia ja kynsi-
laukkaa.
11:5 Me muistamme ne ka-
lat, joita me söimme ilman
maksota Egyptissä, ja ne
agurkit, ja melonit, ja puur-
laukat, ja sipulit, ja kynsi-
laukat.
11:5 Me muistamme ne calat
cuin me söimme ilman Egyp-
tis/ ja Curbidzat/ ja melonit/
ja puurlaucat/ ja sipulit/ ja
kynsilaucat.
11:6 Mutta nyt me nään-
nymme, sillä eihän täällä ole
mitään; emme saa nähdäkään
muuta kuin tuota mannaa.
11:6 Mutta nyt on sielumme
kuivettunut, ja ei ole ikänä
mitään, paitsi tämä manna
on meidän silmäimme edes-
sä.
11:6 Mutta nyt on meidän
sielum cuiwettunut/ ja ei
muuta näe cuin Manna.
11:7 Ja manna oli koriande-
rin siemenen kaltaista ja be-
dellion-pihkan näköistä.
11:7 Ja man oli niinkuin ko-
rianderin siemen, ja nähdä
niinkuin bedellion.
11:7 Ja Man oli nijncuin Co-
rianderin siemen/ ja nähdä
nijncuin Bedellion.
11:8 Kansa samoili sitä ko-
koamassa ja jauhoi sitä käsi-
kivillä tai survoi huhmaressa;
sitten he keittivät sitä padas-
sa ja valmistivat siitä kaltiai-
sia. Ja sen maku oli saman-
lainen kuin öljyleivoksen.
11:8 Ja kansa juoksi sinne ja
tänne, ja kokosi sitä, ja jau-
hoi myllyllä eli survoi rikki
huhmaressa, ja keitti padas-
sa, ja teki itsellensä siitä
paistinkakkuja, ja ne maisti-
vat niinkuin öljyleivät.
11:8 Ja Canssa juoxi sinne ja
tänne/ ja cocoisit sitä/ ja
jauhoit myllyllä eli surwoit
ricki huhmares/ ja keitit pa-
das/ ja teit idzellens sijtä
paistincacuja/ ja ne maistit
nijncuin öljyleiwät.
11:9 Ja kasteen laskeutuessa
yöllä leiriin laskeutui manna-
kin siihen.
11:9 Ja koska kaste yöllä
laskeusi leiriin, niin laskeusi
myös manna sen päälle.
11:9 Ja cosca caste ijöllä
langeis leirijn/ nijn langeis
myös Manna sen päälle.
11:10 Ja Mooses kuuli, kuin-
ka kansa, joka suku, itki, ku-
kin majansa ovella; niin Herra
vihastui kovin, ja myös Moo-
seksen silmissä se oli paha.
11:10 Ja Moses kuuli kan-
san itkevän sukukunnissan-
sa, itsekunkin majansa ovel-
la, ja \Herran\ viha julmis-
tui suuresti, ja Moses myös
pani sen pahaksi.
11:10 COsca Moses cuuli
Canssan itkewän heidän su-
cucunnisans/ idzecukin hänen
majans owella/ silloin julmis-
tui HERran wiha suuresta/ ja
Moses myös pani sen pahaxi.
11:11 Ja Mooses sanoi Her-
ralle: Miksi olet tehnyt niin
pahoin palvelijallesi, ja miksi
en ole saanut armoa sinun
silmiesi edessä, koska olet
pannut kaiken tämän kansan
minun taakakseni?
11:11 Ja Moses sanoi
\Herralle\: miksi sinä niin
ahdistat palveliaas? ja miksi
en minä löydä armoa sinun
edessäs, ettäs panet kaiken
tämän kansan kuorman mi-
nun päälleni?
11:11 Ja Moses sanoi HERral-
le: Mixi sinä nijn ahdistat si-
nun palwelias? ja mixen minä
löydä armo sinun edesäs/
että sinä nijn panet minun
päälleni caiken tämän Cans-
san cuorman?
11:12 Olenko minä kaiken
tämän kansan äiti tai isä,
koska käsket minua kanta-
maan sitä sylissäni, niinkuin
hoitaja kantaa imeväistä las-
ta, siihen maahan, jonka olet
valalla vannoen luvannut hei-
11:12 Olenko minä kaiken
tämän kansan siittänyt?
olenko minä synnyttänyt hä-
nen? ettäs niin sanoit minul-
le: kanna heitä helmassas,
niinkuin elatusisä kantaa
imevän lapsen, siihen maa-
han, jonka sinä heidän isil-
11:12 Olengo minä caiken
tämän Canssan sijttänyt?
olengo minä synnyttänyt hä-
nen? ettäs nijn sanoisit mi-
nulle: canna heitä sinun hel-
masas ( nijncuin imettäjä
canda lapsen ) sijhen maa-