Basic HTML Version
14:17 Kun hän oli paluumat-
kalla, voitettuaan Kedorla-
omerin ja ne kuninkaat, jotka
olivat tämän kanssa, meni
Sodoman kuningas häntä
vastaan Saaven laaksoon,
jota sanotaan Kuninkaan
laaksoksi.
14:17 Silloin meni Sodoman
kuningas häntä vastaan,
koska hän palasi lyömästä
Kedorlaomeria, ja niitä ku-
ninkaita hänen kanssansa:
Sjaven lakeudella, joka ku-
ninkaan laaksoksi kutsu-
taan.
14:17 COsca hän palais ja oli
tacaperin lyönyt Chedorla-
omerin/ ja ne Cuningat hä-
nen cansans/ meni Sodoman
Cuningas händä wastan sillä
lakialla/ joca Cuningan laxoxi
cudzutan.
14:18 Ja Melkisedek, Saale-
min kuningas, toi leipää ja
viiniä; hän oli Jumalan, Kor-
keimman, pappi.
14:18 Mutta Melkisedek Sa-
lemin kuningas toi leivän ja
viinan: ja hän oli ylimmäisen
Jumalan pappi.
14:18 Mutta Melchisedech
Salemin Cuningas toi leiwän
ja wijnan/ ja hän oli ylimmäi-
sen Jumalan Pappi.
14:19 Ja hän siunasi hänet
sanoen: Siunatkoon Abramia
Jumala, Korkein, taivaan ja
maan luoja.
14:19 Ja siunasi häntä, ja
sanoi: siunattu ole sinä Ab-
ram sille kaikkein korkeim-
malle Jumalalle, jonka taivas
ja maa oma on.
14:19 Siunais händä/ ja sa-
noi: siunattu ole sinä Abram/
sille caickein corkeimmalle
Jumalalle/ jonga taiwas ja
maa oma on.
14:20 Ja kiitetty olkoon Ju-
mala, Korkein, joka antoi vi-
hollisesi sinun käsiisi. Ja Ab-
ram antoi hänelle kymmenyk-
set kaikesta.
14:20 Ja kiitetty olkoon
kaikkein korkein Jumala,
joka sinun vihollises antoi
sinun käsiis. Ja (Abram) an-
toi hänelle kymmenykset
kaikista.
14:20 Ja kijtetty olcon se
caickein corkein Jumala/ jo-
ca sinun wihollises andoi si-
nun käsijs. Ja Abram andoi
hänelle kymmenexet caikinai-
sist.
14:21 Ja Sodoman kuningas
sanoi Abramille: Anna minulle
väki ja pidä sinä tavara.
14:21 Silloin Sodoman ku-
ningas sanoi Abramille: anna
minulle väki, ja pidä itse ta-
vara.
14:21 Silloin Sodoman Cunin-
gas sanoi Abramille: anna
minulle wäki ja pidä idze ta-
wara.
14:22 Mutta Abram sanoi So-
doman kuninkaalle: Minä nos-
tan käteni Herran, Jumalan,
Korkeimman, taivaan ja maan
luojan, puoleen ja vannon:
14:22 Ja Abram sanoi So-
doman kuninkaalle: Minä
nostan minun käteni
\Herran\ kaikkein korkeim-
man Jumalan tykö, jonka
taivas ja maa oma on:
14:22 Ja Abram sanoi Sodo-
man Cuningalle: minä nostan
minun käteni HERran sen
caickein corkeimman Jumalan
tygö/ jonga taiwas ja maa
oma on:
14:23 En totisesti ota, en
langan päätä, en kengän
paulaa enkä mitään muuta,
mikä on sinun, ettet sanoisi:
Minä olen tehnyt Abramin
rikkaaksi.
14:23 Etten minä ota kaikes-
ta sinun omastas lankaa-
kaan eli kengän rihmaa, et-
tes sanoisi: minä olen Abra-
min äveriääksi tehnyt:
14:23 Etten minä ota caikest
sinun omastas langakan eli
kengän rihma/ ettes sanois:
minä olen Abramin äwerjäxi
tehnyt.
14:24 En tahdo mitään, paitsi
mitä palvelijat ovat kulutta-
neet ja mikä on niille miehille
tuleva, jotka minua seurasivat,
Aanerille, Eskolille ja Mamrel-
le; he saakoot osansa.
14:24 Ei suinkaan, paitsi
sitä kuin nämät nuoret mie-
het syöneet ovat; ja niiden
miesten osan, jotka minua
seurasivat: Aner, Eskol ja
Mamre, he saakoon osansa.
14:24 Paidzi sitä cuin nämät
nuoret miehet syönet owat/
ja anna nijden miesten/ jotca
minua seuraisit/ Anerin/ Es-
cholin ja Mamren/ heidän
osans.