Basic HTML Version
si, niin tuokoon virheettömän
uuhen
tuokaan virheettömän uu-
hen.
wirhittömän uhen.
4:33 ja laskekoon kätensä
tämän syntiuhriteuraan pään
päälle ja teurastakoon sen
syntiuhriksi siinä paikassa,
jossa polttouhrieläin teuraste-
taan.
4:33 Ja laskekaan kätensä
rikosuhrin pään päälle ja
teurastakaan sen rikosuh-
riksi siinä paikassa, missä
polttouhri teurastetaan.
4:33 Ja laskecan kätens ri-
cosuhrin pään päälle/ ja teu-
rastacan sen ricosuhrixi sijnä
paicas/ cuin polttouhri teu-
rastetan.
4:34 Ja pappi ottakoon syn-
tiuhrin verta sormeensa ja
sivelköön polttouhrialttarin
sarviin; kaiken muun veren
hän vuodattakoon alttarin
juurelle.
4:34 Ja papin pitää sormel-
lansa ottaman rikosuhrin
verta, ja paneman polttouh-
rin alttarin sarvein päälle, ja
kaataman kaiken muun ve-
ren alttarin pohjaan.
4:34 Ja Papin pitä sormellans
ottaman werestä/ ja pane-
man polttouhrin Altarin sar-
wein päällä/ ja caataman
caiken muun weren Altarin
pohjalle.
4:35 Ja kaiken sen rasvan
hän irroittakoon, niinkuin yh-
teysuhrilampaan rasva irroite-
taan, ja pappi polttakoon sen
alttarilla Herran uhrin päällä.
Kun pappi on toimittanut hä-
nelle sovituksen hänen rikko-
muksestansa, jonka hän on
tehnyt, annetaan hänelle an-
teeksi.
4:35 Mutta kaiken lihavuu-
den pitää hänen eroittaman
niinkuin kiitosuhrin lam-
paan lihavuus eroitettiin, ja
papin pitää polttaman sen
alttarilla \Herran\ tuleksi.
Ja niin pitää papin hänen
rikoksensa sovittaman, jolla
hän on rikkonut, ja se hänel-
le annetaan anteeksi.
4:35 Mutta caiken lihawuden
pitä hänen ottaman/ nijncuin
hän kijtosuhrin lamban liha-
wuden otti/ ja pitä polttaman
sen Altarilla HERran tulexi. Ja
nijn pitä Papin hänen rico-
xens sowittaman/ cuin hän
on rickonut/ ja se hänelle
annetan andexi.
3 Mooses
5 LUKU
5 LUKU
V. Lucu
5:1 Jos joku rikkoo siten,
että hän, vaikka kuulee van-
notuksen ja voisi olla todista-
jana, joko hän on ollut sil-
minnäkijänä tahi muuten saa-
nut asiasta tietää, ei kuiten-
kaan ilmoita sitä ja niin jou-
tuu syynalaiseksi;
5:1 Jos joku sielu rikkoo,
niin että hän kuulee jonkun
kiroilevan, ja hän on sen to-
distaja, eli on sen nähnyt
taikka tietänyt, ja ei ilmoita
siitä, hän on vikapää vääryy-
teen.
5:1 JOs jocu sielu ricko ja
cuule jongun kiroilewan/ ja
hän on sen todistaja/ eli sen
nähnyt ja tiennyt on/ ja ei
ilmoita sitä/ hän on wicapää
wäryteen.
5:2 tahi jos joku tietämättään
koskee johonkin saastaiseen,
mihin tahansa, joko saastai-
sen metsäeläimen raatoon tai
saastaisen kotieläimen raa-
toon tai saastaisen matelijan
raatoon, ja on siten tullut
saastaiseksi ja vikapääksi;
5:2 Eli jos joku sielu rupee
johonkuhun saastaiseen
kappaleeseen, taikka saas-
taisen metsän eläimen raa-
toon, eli saastaisen karjan
raatoon eli saastaisen madon
raatoon, ja se olis hänelle
tietämätöin: hän on saastai-
nen ja vikapää.
5:2 Eli jos jocu sielu rupe
johongun saastaiseen cappa-
leen/ taicka saastaiseen
medzän eläinden raaton/ eli
carjain/ eli matoin/ tietämät/
hän on saastainen ja wica-
pää.
5:3 tahi jos hän tietämättään
koskee ihmisen saastaan, oli-
pa se mitä saastaa tahansa,
josta tulee saastaiseksi, mutta
5:3 Eli jos hän rupee saas-
taiseen ihmiseen, millä
ikänänsä saastaisuudella
ihminen taitaa saastaiseksi
tulla, tietämätä, ja sen sitte
5:3 Eli jos hän rupe saastai-
seen ihmiseen/ millä ikänäns
saastaisudella ihminen taita
saastaisexi tulla/ tietämät/ ja