Basic HTML Version
Rooma
11 LUKU
11 LUKU
XI. Lucu .
11:1 Minä sanon siis: ei kai-
keti Jumala ole hyljännyt
kansaansa? Pois se! Sillä
olenhan minäkin israelilainen,
Aabrahamin siementä, Benja-
minin sukukuntaa.
11:1 Niin minä siis sanon:
onkos Jumala kansansa hyl-
jännyt? Pois se! sillä minä
olen myös Israelilainen, Ab-
rahamin siemenestä, Benja-
minin suvusta.
11:1 NIin minä sijs sanon:
ongosta Jumala Canssans
hyljännyt? Pois se: sillä minä
olen myös Israeliteri/ Abra-
hamin siemenestä/ ja BenJa-
minin sugusta.
11:2 Ei Jumala ole hyljännyt
kansaansa, jonka hän on
edeltätuntenut. Vai ettekö tie-
dä, mitä Raamattu sanoo ker-
tomuksessa Eliaasta, kuinka
hän Jumalan edessä syyttää
Israelia:
11:2 Ei Jumala ole kansaan-
sa hyljännyt, jonka hän en-
nen on tuntenut. Ettekö te
tiedä, mitä Raamattu Eliaas-
ta sanoo? kuinka hän rukoi-
lee Jumalaa Israelia vastaan,
sanoen:
11:2 Ei Jumala ole Canssans
hyljännyt/ jonga hän ennen
on edescadzonut. Ettekö te
tiedä mitä Ramattu Eliasta
sano? Cuinga hän mene Ju-
malan eteen Israeli wastan/
ja sano:
11:3 Herra, he ovat tappaneet
sinun profeettasi ja hajotta-
neet sinun alttarisi, ja minä
yksin olen jäänyt jäljelle, ja
he väijyvät minun henkeäni?
11:3 Herra, he ovat tappa-
neet sinun prophetas ja si-
nun alttaris kukistaneet, ja
minä yksinäni jäin, ja he et-
sivät minunkin henkeäni.
11:3 HERra/ he owat tappa-
net sinun Prophetas/ ja sinun
Altaris cukistanet/ ja minä
olen ainoastans jäänyt/ ja he
wäjywät minungin hengeni.
11:4 Mutta mitä sanoo hänel-
le Jumalan vastaus? Minä
olen jättänyt itselleni seitse-
mäntuhatta miestä, jotka eivät
ole notkistaneet polvea Baalil-
le.
11:4 Mutta mitä Jumalan
vastaus sanoo hänelle? Minä
olen itselleni jättänyt seitse-
mäntuhatta miestä, jotka ei
ole Baalille polviansa taivut-
taneet.
11:4 Mutta mitä Jumalan
wastaus sano hänelle? Minä
olen minulleni jättänyt seid-
zemen tuhatta miestä/ jotca
ei ole Baalin edesä polwens
taiwuttanet.
11:5 Samoin on nyt tänäkin
aikana olemassa jäännös ar-
mon valinnan mukaan.
11:5 Niin ovat jääneet tällä-
kin ajalla armon valitsemisen
jälkeen.
11:5 Nijn on jäänyitten cansa
tälläkin ajalla tapahtunut/
Armon walidzemisen jälken.
11:6 Mutta jos valinta on ar-
mosta, niin se ei ole enää
teoista, sillä silloin armo ei
enää olisikaan armo.
11:6 Mutta jos se armosta
on, niin ei se ole enään töis-
tä, sillä ei armo muutoin ar-
mo olisikaan. Mutta jos se on
töistä, niin ei se silleen armo
ole; muutoin ei työ enään ole
työ.
11:6 Mutta jos se armosta
on/ nijn ei se ole töiden an-
siosta: sillä ei armo muutoin
armo oliscan. Mutta jos se on
töiden ansiosta/ nijn ei se
sillen armo ole/ muutoin ei
ansio olis ansio.
11:7 Miten siis on? Mitä Israel
tavoittelee, sitä se ei ole saa-
vuttanut, mutta valitut ovat
sen saavuttaneet; muut ovat
paatuneet,
11:7 Kuinkas siis? Jota Israel
etsii, sitä ei hän ole saanut;
mutta valitut sen ovat saa-
neet ja ne muut ovat paatu-
neet,
11:7 CUingasta sijs? Jota Is-
rael edzi/ sitä ei hän saa/
mutta walitut sen saawat/ ja
ne muut owat paatunet.
11:8 niinkuin kirjoitettu on:
Jumala on antanut heille une-
liaisuuden hengen, silmät, ett-
eivät he näkisi, ja korvat, ett-
eivät he kuulisi, tähän päi-
vään asti.
11:8 (Niinkuin kirjoitettu on:
Jumala on antanut heille
uppiniskaisen hengen, sil-
mät, ettei he näkisi, ja kor-
vat, ettei he kuulisi) tähän
päivään asti.
11:8 Nijncuin kirjoitettu on:
Jumala on andanut heille
vppiniscaisen Hengen/ silmät
ettei he näkis/ ja corwat ettei
he cuulis/ haman tähän päi-
wän asti.