Basic HTML Version
täyttänyt sen työn, jonka sinä
annoit minun tehtäväkseni.
työn, jonkas minulle annoit
tehdäkseni.
työn jongas minulle annoit
tehdäxeni.
17:5 Ja nyt, Isä, kirkasta sinä
minut tykönäsi sillä kirkkau-
della, joka minulla oli sinun
tykönäsi, ennenkuin maailma
olikaan.
17:5 Ja nyt Isä, kirkasta sinä
minua itse tykänäs sillä
kirkkaudella, joka minulla
sinun tykönäs oli ennenkuin
tämä maailma olikaan.
17:5 Ja Isä/ kircasta minua
idze tykönäs sillä kirckaudel-
la/ joca minulla sinun ty-
könäs oli/ ennencuin tämä
mailma olican.
17:6 Minä olen ilmoittanut
sinun nimesi ihmisille, jotka
sinä annoit minulle maailmas-
ta. He olivat sinun, ja sinä
annoit heidät minulle, ja he
ovat ottaneet sinun sanastasi
vaarin.
17:6 Minä ilmoitin sinun ni-
mes ihmisille, jotkas minulle
maailmasta annoit: he olivat
sinun, ja minulle sinä ne
annoit, ja sinun sanas he
kätkivät.
17:6 Minä julistin sinun Nimes
ihmisille/ jotcas minulle
mailmasta annoit: he olit si-
nun/ ja minulle sinä ne an-
noit/ jotca myös sinun sanas
kätkit.
17:7 Nyt he tietävät, että
kaikki, minkä olet minulle an-
tanut, on sinulta.
17:7 He tiesivät nyt kaikki
olevan sinusta, mitkä sinä
minulle annoit.
17:7 He tiesit nyt caicki ole-
wan sinusta/ cuins minulle
annoit.
17:8 Sillä ne sanat, jotka sinä
minulle annoit, minä olen an-
tanut heille; ja he ovat otta-
neet ne vastaan ja tietävät
totisesti minun lähteneen si-
nun tyköäsi ja uskovat, että
sinä olet minut lähettänyt.
17:8 Sillä ne sanat, jotka si-
nä minulle annoit, annoin
minä heille; ja he ne ottivat
vastaan, ja totisesti tunsivat
minun sinusta lähteneen, ja
uskoivat, että sinä minun
lähetit.
17:8 Sillä ne sanat cuins mi-
nulle annoit/ annoin minä
heille/ jotca he otit/ ja to-
tisest tunsit minun sinusta
lähtenen/ ja uscoit että sinä
minun lähetit.
17:9 Minä rukoilen heidän
edestänsä; en minä maailman
edestä rukoile, vaan niiden
edestä, jotka sinä olet minul-
le antanut, koska he ovat
sinun -
17:9 Minä rukoilen heidän
edestänsä: en minä maail-
man edestä rukoile, vaan
niiden edestä, jotka sinä mi-
nulle annoit, että he ovat si-
nun omas.
17:9 Minä rucoilen heidän
edestäns/ mutta en minä
mailman edest rucoile/ waan
nijden edest cuins minulle
annoit/ jotca owat sinun
omas.
17:10 ja kaikki minun omani
ovat sinun, ja sinun omasi
ovat minun - ja minä olen
kirkastettu heissä.
17:10 Ja kaikki minun oma-
ni ovat sinun, ja sinun omas
ovat minun: ja minä olen
kirkastettu heissä.
17:10 Ja caicki minun omani
owat sinun/ ja sinun omas
owat minun/ joisa minä olen
kircastettu.
17:11 Ja minä en enää ole
maailmassa, mutta he ovat
maailmassa, ja minä tulen
sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele
heidät nimessäsi, jonka sinä
olet minulle antanut, että he
olisivat yhtä niinkuin mekin.
17:11 En minä silleen ole
maailmassa, mutta he ovat
maailmassa, ja minä tulen
sinun tykös. Pyhä Isä! kätke
niitä, jotka sinä minulle an-
noit, sinun nimes tähden,
että he olisivat yksi niinkuin
mekin!
17:11 En minä sillen ole
mailmas/ mutta he owat
mailmas/ ja minä tulen sinun
tygös. Pyhä Isä/ kätke nijtä/
cuins minulle annoit/ sinun
Nimes tähden/ että he olisit
yxi nijncuin mekin.
17:12 Kun minä olin heidän
kanssansa, varjelin minä hei-
dät sinun nimessäsi, jonka
sinä olet minulle antanut, ja
suojelin heitä, eikä heistä jou-
17:12 Kuin minä olin heidän
kanssansa maailmassa, niin
minä kätkin heitä sinun ni-
messäs: ne, jotkas minulle
annoit, kätkin minä, ja ei
niistä kenkään kadonnut,
17:12 Cosca minä olin heidän
cansans mailmas/ nijn minä
kätkin heitä sinun Nimesäs:
ne jotcas minulle annoit kät-
kin minä/ ja ei nijstä kengän