Basic HTML Version
Luukas
5 Luku
5 Luku
V. Lucu .
5:1 Kun kansa tunkeutui hä-
nen ympärilleen kuulemaan
Jumalan sanaa ja hän seisoi
Gennesaretin järven rannalla,
5:1 Niin tapahtui, kuin kan-
sa tunki hänen tykönsä,
kuulemaan Jumalan sanaa,
että hän seisoi Genesaretin
meren tykönä.
5:1 NIjn tapahtui/ cosca
Canssa tungi hänen tygöns/
cuuleman Jumalan sana/ et-
tä hän seisoi Genezarethin
meren tykönä
5:2 niin hän näki järven ran-
nassa kaksi venhettä; mutta
kalastajat olivat niistä lähte-
neet ja huuhtoivat verkkojaan.
5:2 Ja näki kaksi venhettä
olevan meren tykönä; mutta
kalamiehet olivat niistä läh-
teneet ja pesivät verkkoja.
5:2 Ja näki caxi wenhettä
olewan meren tykönä/ joista
calamiehet olit lähtenet ja
pesit heidän werckojans.
5:3 Ja hän astui toiseen niis-
tä, joka oli Simonin, ja pyysi
häntä viemään sen vähän
matkaa maasta; ja hän istui
ja opetti kansaa venheestä.
5:3 Niin hän meni yhteen
venheeseen, joka oli Simo-
nin, ja käski hänen vähän
maasta laskea ulos; ja hän
istui ja opetti kansaa ven-
heestä.
5:3 Nijn hän meni yhten
wenhesen/ joca oli Simonin/
ja käski hänen wähä maasta
uloslaske: ja hän istui wenhes
ja opetti Canssa.
5:4 Mutta puhumasta lakattu-
aan hän sanoi Simonille: Vie
venhe syvälle ja heittäkää
verkkonne apajalle.
5:4 Mutta kuin hän lakkasi
puhumasta, sanoi hän Si-
monille: vie syvälle, ja heittä-
kää verkkonne apajalle.
5:4 Ja cuin hän lackais pu-
humast/ sanoi hän Simonille:
wie sywälle/ ja heittäkät
werckon apajalle.
5:5 Niin Simon vastasi ja sa-
noi hänelle: Mestari, koko
yön me olemme tehneet työ-
tä emmekä ole mitään saa-
neet; mutta sinun käskystäsi
minä heitän verkot.
5:5 Ja Simon vastaten sanoi
hänelle: Mestari! me olemme
kaiken yön työtä tehneet ja
emme mitään saaneet; mutta
sinun käskystäs minä heitän
ulos verkon.
5:5 Ja Simon wastaten sanoi
hänelle: Mestari/ me olemma
caiken yön työtä tehnet/ ja
en mitän saanet/ mutta si-
nun käskystäs minä cuitengin
heitän ulos wercon.
5:6 Ja sen tehtyään he saivat
kierretyksi suuren joukon ka-
loja, ja heidän verkkonsa re-
peilivät.
5:6 Ja kuin he sen tekivät,
sulkivat he suuren kalain
paljouden, ja heidän verk-
konsa repesi.
5:6 Ja cuin he sen teit/ suljit
he suuren calain paljouden/
ja heidän werckons repeisit.
5:7 Niin he viittasivat toisessa
venheessä oleville tovereil-
leen, että nämä tulisivat aut-
tamaan heitä; ja he tulivat.
Ja he täyttivät molemmat
venheet, niin että ne olivat
uppoamaisillaan.
5:7 Ja he viittasivat kump-
paneillensa, jotka olivat toi-
sessa venheessä, tulemaan
ja auttamaan heitä. Ja he
tulivat ja täyttivät molemmat
venheet, niin että he rupesi-
vat vajoomaan.
5:7 Ja wijttaisit cumpanillens/
jotca olit toises wenhes/ tu-
leman ja auttaman heitäns.
Ja he tulit/ ja täytit molem-
mat wenhet/ nijn että he ru-
peisit wajoman.
5:8 Kun Simon Pietari sen
näki, lankesi hän Jeesuksen
polvien eteen ja sanoi: Mene
pois minun tyköäni, Herra,
sillä minä olen syntinen ihmi-
nen.
5:8 Kuin Simon Pietari sen
näki, lankesi hän Jesuksen
polvien tykö, sanoen: Herra,
mene pois minun tyköäni,
sillä minä olen syntinen ih-
minen.
5:8 Cosca Simon Petari sen
näki/ langeis hän Jesuxen
polwein tygö/ sanoden: HER-
ra mene pois minun tyköni/
sillä minä olen syndinen ih-
minen:
5:9 Sillä kalansaaliin tähden,
jonka he olivat saaneet, oli
hämmästys vallannut hänet ja
kaikki ne, jotka olivat hänen
5:9 Sillä hämmästys oli hä-
nen käsittänyt ja kaikki, jot-
ka hänen kanssaan olivat,
kalan saaliin tähden, jonka
5:9 Sillä hämmästys oli hä-
nen käsittänyt/ ja caicki jot-
ca hänen cansans olit/ calan
saalin tähden/ jonga he saa-