Basic HTML Version
syöneet näitä leipiä, oli viisi-
tuhatta miestä.
lähes viisituhatta miestä.
wijsi tuhatta miestä.
6:45 Ja kohta hän vaati ope-
tuslapsiansa astumaan ven-
heeseen ja kulkemaan edeltä
toiselle rannalle, Beetsaidaan,
sillä aikaa kuin hän laski
kansan luotansa.
45. Ja hän ajoi kohta ope-
tuslapsensa astumaan haah-
teen ja edellä menemään me-
ren ylitse Betsaidaan, sii-
henasti kuin hän päästäis
kansan.
6:45 JA hän käski cohta
Opetuslapsens astu hahteen
menemän meren ylidze Beth-
saidaan/ sijhenasti cuin hän
päästäis Canssan.
6:46 Ja sanottuaan heille
jäähyväiset hän meni pois
vuorelle rukoilemaan.
46. Ja kuin hän oli päästä-
nyt heidät, meni hän vuorelle
rukoilemaan.
6:46 Ja cosca hän oli pääs-
tänyt heidän tyköäns/ meni
hän mäelle rucoileman.
6:47 Ja kun ilta tuli, oli ven-
he keskellä järveä, ja hän oli
yksinään maalla.
47. Ja kuin ehtoo tuli, oli
haaksi keskellä merta, ja
hän yksinänsä maalla.
6:47 Ja ehtona oli haaxi kes-
kellä merta/ ja hän yxinäns
maalla.
6:48 Ja kun hän näki heidän
soutaessaan olevan hädässä,
sillä tuuli oli heille vastainen,
tuli hän neljännen yövartion
vaiheilla heidän luoksensa
kävellen järven päällä ja aikoi
kulkea heidän ohitsensa.
48. Ja hän näki heidän ole-
van hädässä soutamisessa;
(sillä heillä oli vastainen). Ja
liki neljäntenä yön vartiona
tuli hän heidän tykönsä,
käyden meren päällä, ja tah-
toi mennä heidän ohitsensa.
6:48 Ja hän näki heidän hä-
däs soutawan/ sillä heillä oli
wastainen. Ja liki neljändenä
yön wartiona tuli hän heidän
tygöns käyden weden päällä.
6:49 Ja tahdoi mennä heidän
ohidzens.
6:49 Mutta nähdessään hä-
nen kävelevän järven päällä
he luulivat häntä aaveeksi ja
rupesivat huutamaan;
49. Mutta kuin he näkivät
hänen käyvän meren päällä,
luulivat he olevan kyöpelin ja
huusivat.
6:50 Ja cuin he näit hänen
käywän weden päällä/ luulit
he olewan Köpelin/ ja huusit:
sillä caicki näit hänen ja
hämmästyit.
6:50 sillä kaikki näkivät hänet
ja peljästyivät. Mutta heti hän
puhutteli heitä ja sanoi heille:
"Olkaa turvallisella mielellä,
minä se olen; älkää peljätkö."
50. (Sillä kaikki näkivät hä-
nen ja hämmästyivät.) Ja
hän puhui kohta heidän
kanssansa ja sanoi heille:
olkaat hyvässä turvassa, mi-
nä olen, älkäät peljätkö.
6:51 Ja hän puhui cohta hei-
dän cansans/ ja sanoi heille:
olcat hywäs turwas/ Minä
olen/ älkät peljätkö.
6:51 Ja hän astui venheeseen
heidän tykönsä, ja tuuli aset-
tui. Niin he hämmästyivät
ylen suuresti sydämessään.
51. Ja hän astui heidän ty-
könsä haahteen, ja tuuli
heikkeni. Ja he paljoa
enemmän keskenänsä häm-
mästyivät ja ihmettelivät;
Ja hän astui heidän tygöns
hahteen/ ja tuuli heikeni. Ja
he hämmästyit/ ja ihmettelit
suurest:
6:52 Sillä he eivät olleet
noista leivistäkään päässeet
ymmärrykseen, vaan heidän
sydämensä oli paatunut.
52. Sillä ei he ymmärtäneet
leivistäkään, vaan heidän
sydämensä oli paatunut.
6:52 Sillä ei he ymmärtänet
leiwistäkän/ waan heidän sy-
dämens oli soennut.
6:53 Ja kuljettuaan yli toiselle
rannalle he tulivat Gennesare-
tiin ja laskivat maihin.
53. Ja kuin he olivat men-
neet ylitse, tulivat he Ge-
nesaretin maalle ja laskivat
satamaan.
6:53 JA cuin he olit mennet
ylidze/ tulit he Genezarethin
maalle/ ja laskit satamaan.
6:54 Ja heidän noustessaan
venheestä kansa heti tunsi
hänet;
54. Ja kuin he menivät ulos
haahdesta, niin he kohta
tunsivat hänen,
6:54 Ja cuin he menit ulos
hahdesta/ nijn he cohta tun-
sit hänen: