Basic HTML Version
nyt häntä hillitsemään.
5:5 Ja hän oleskeli aina, yötä
ja päivää, haudoissa ja vuoril-
la, huutaen ja runnellen itse-
ään kivillä.
5:5 Ja hän oli aina yötä ja
päivää vuorissa ja haudois-
sa, ja parkui, ja hosui itsiän-
sä kivillä.
5:5 Ja hän oli aina yötä ja
päiwä wuorisa ja haudoisa/
parcui/ ja hosui idzens kiwil-
lä.
5:6 Kun hän kaukaa näki
Jeesuksen, juoksi hän ja ku-
martui maahan hänen eteen-
sä
5:6 Mutta kuin hän näki
taampana Jesuksen, juoksi
hän ja lankesi maahan hä-
nen eteensä,
5:6 Cosca hän näki taamba-
na Jesuxen/ juoxi hän/ ja
cumarsi händä/ huutain suu-
rella änellä/ ja sanoi:
5:7 ja huutaen suurella ää-
nellä sanoi: "Mitä sinulla on
minun kanssani tekemistä,
Jeesus, Jumalan, Korkeim-
man, Poika? Minä vannotan
sinua Jumalan kautta, älä
vaivaa minua."
5:7 Ja huutain suurella ää-
nellä sanoi: mitä minun on
sinun kanssas, Jesus, kor-
keimman Jumalan Poika?
Minä vannotan sinua Juma-
lan kautta, ettet minua vai-
vaisi.
5:7 Mitä minun on sinun can-
sas Jesu/ sen corkeiman
Jumalan Poica? minä wanno-
tan sinua Jumalan cautta/
ettes minua waiwa.
5:8 Sillä hän oli sanomaisil-
laan sille: "Lähde ulos mie-
hestä, sinä saastainen henki."
5:8 (Sillä hän sanoi hänelle:
lähde ulos saastainen henki
ihmisestä.)
5:8 Hän sanoi hänelle: lähde
vlos sinä saastainen hengi
ihmisest.
5:9 Ja Jeesus kysyi siltä:
"Mikä on nimesi?" Niin se
sanoi hänelle: "Legio on mi-
nun nimeni, sillä meitä on
monta."
5:9 Ja hän kysyi häneltä:
mikä nimes on? Ja hän vas-
tasi, sanoen: legio on minun
nimeni; sillä meitä on monta.
5:9 Ja hän kysyi hänelle: mi-
kä sinun nimes on? hän was-
tais sanoden: Legio minun
nimen on: sillä meitä on
monda.
5:10 Ja se pyysi pyytämällä
häntä, ettei hän lähettäisi
niitä pois siitä seudusta.
5:10 Ja hän rukoili häntä
suuresti, ettei hän lähettäisi
heitä ulos siitä maakunnas-
ta.
5:10 Ja hän rucoili händä
suurest/ ettei hän lähetäis
händä pois sijtä maacunnas-
ta.
5:11 Niin siellä oli lähellä
vuorta suuri sikalauma laitu-
mella.
5:11 Niin oli siinä vuorten
tykönä suuri sikalauma lai-
tumella.
5:11 Nijn oli sijnä wuorten
tykönä suuri sicalauma laitu-
mellans.
5:12 Ja ne pyysivät häntä
sanoen: "Lähetä meidät sikoi-
hin, että menisimme niihin."
5:12 Ja kaikki ne perkeleet
rukoilivat häntä, sanoen:
laske meitä sikoihin, että me
heihin menisimme sisälle.
5:12 Ja caicki ne Perkelet
rucoilit händä/ sanoden: las-
ke meitä sicoihin/ että me
heihin menisim.
5:13 Ja hän antoi niille luvan.
Niin saastaiset henget lähtivät
miehestä ja menivät sikoihin.
Silloin lauma, noin kaksituhat-
ta sikaa, syöksyi jyrkännettä
alas järveen; ja ne hukkuivat
järveen.
5:13 Ja Jesus salli kohta
heidän. Ja saastaiset henget
läksivät ulos ja menivät si-
kain sisälle. Ja lauma syöksi
itsensä kohdastansa mereen
(mutta heitä oli lähes kaksi-
tuhatta), ja he upposivat me-
reen.
5:13 Ja Jesus salli cohta
heidän. Ja saastaiset henget
läxit vlos/ ja menit sicoihin.
Ja lauma syöxi idzens coh-
dastans mereen. Ja heitä oli
lähes caxi tuhatta/ jotca up-
poisit mereen.
5:14 Ja niiden paimentajat
pakenivat ja kertoivat siitä
kaupungissa ja maataloissa.
Ja kansa lähti katsomaan,
5:14 Mutta sikain kaitsiat
pakenivat ja saattivat sano-
man kaupunkiin ja kyliin. Ja
he menivät ulos katsomaan,
mikä se oli joka tapahtui,
5:14 Mutta sicain caidziat
pakenit/ ja saatit sanoman
Caupungihin ja kylijn. Ja he
menit cadzoman mitä tapah-