Page 2681 - Rinnakkain_Raamattu_uusi

Basic HTML Version

dentenakymmenentenä neljän-
tenä päivänä minä olin suu-
ren virran, Hiddekelin, rannal-
la.
kolmattakymmentä ensimäi-
sessä kuussa olin minä sen
suuren Hiddekelin virran ty-
könä.
colmattakymmendä ensi-
mäises Cuusa olin minä sen
suuren Hidekelin weden tykö-
nä.
10:5 Minä nostin silmäni ja
näin, ja katso: oli eräs mies,
puettuna pellavavaatteisiin ja
kupeet vyötettyinä Uufaan
kullalla.
10:5 Ja nostin silmäni ja
näin ja katso, siinä seisoi
yksi mies liinaisissa vaatteis-
sa, ja kultainen vyö oli hä-
nen suolissansa.
10:5 Ja nostin silmäni/ ja
näin/ ja cadzo: Sijnä seisoi
yxi mies silkisä/ ja culdainen
wyö oli hänen suolisans.
10:6 Hänen ruumiinsa oli kuin
krysoliitti, hänen kasvonsa
olivat kuin salaman leimaus,
hänen silmänsä kuin tulisoih-
dut, hänen käsivartensa ja
jalkansa kuin kiiltävän vasken
välke; ja hänen sanojensa
ääni oli kuin suuren kansan-
joukon pauhina.
10:6 Hänen ruumiinsa oli
niinkuin turkos, hänen kas-
vonsa kuin pitkäisen tuli,
hänen silmänsä niinkuin tu-
lisoitot, hänen käsivartensa
ja jalkansa niinkuin kiiltävä
vaski, ja hänen puheensa
ääni niinkuin suuri hyminä.
10:6 Hänen ruumins oli nijn-
cuin Turkos/ hänen caswons
oli cuin pitkäisen tuli/ hänen
silmäns olit nijncuin tulisoi-
tot/ hänen käsiwartens ja
jalcans nijncuin cuuma waski/
ja hänen puhens oli nijncuin
suuri hyminä.
10:7 Ja minä, Daniel, yksin
näin sen näyn, mutta miehet,
jotka olivat minun kanssani,
eivät näkyä nähneet; kuiten-
kin valtasi heidät suuri pelko,
ja he pakenivat ja lymysivät.
10:7 Ja minä Daniel näin
sen näyn yksinäni, ja ne
miehet, jotka minun tykönä-
ni olivat, ei sitä nähneet.
Kuitenkin tuli suuri pelko
heidän päällensä, että he
pakenivat ja lymyttivät hei-
tänsä.
10:7 Ja minä Daniel näin
sencaltaisen näyn yxinäni/ ja
ne miehet jotca minun ty-
könäni olit/ ei sitä nähnet/
cuitengin tuli suuri pelco hei-
dän päällens/ että he pakenit
ja lymytit heidäns.
10:8 Ja minä jäin yksin. Ja
kun minä näin tämän suuren
näyn, meni minulta kaikki
voima; minun verevä muotoni
muuttui kaamean näköiseksi,
eikä minussa ollut voimaa
mihinkään.
10:8 Ja minä jäin yksinäni ja
näin tämän suuren näyn, ja
ei minuun mitään väkeä jää-
nyt, ja minä tulin sangen
rumaksi, ja ei minussa enää
väkeä ollut.
10:8 Ja minä jäin yxinäni/ ja
näin tämän suuren näyn.
Mutta ei minuun mitän wäke
jäänyt/ ja minä tulin sangen
rumaxi/ ja ei minus enä wä-
ke ollut.
10:9 Ja minä kuulin hänen
sanainsa äänen; ja kuullessa-
ni hänen sanainsa äänen mi-
nä vaivuin horroksiin kasvoil-
leni, kasvot maata vasten.
10:9 Ja minä kuulin hänen
puheensa äänen. Ja kuin
minä kuulin hänen puheen-
sa äänen, putosin minä
näännyksiin kasvoilleni, ja
minun kasvoni olivat maa-
han päin.
10:9 Ja minä cuulin hänen
puhens/ ja cuin minä cuulin/
putoisin minä caswoilleni
maahan.
10:10 Ja katso, käsi kosketti
minua ja ravisti minut hereil-
le, polvieni ja kätteni varaan.
10:10 Ja katso, yksi käsi
tarttui minuun ja autti mi-
nua ylös polvilleni ja minun
kätteni päälle.
10:10 Ja cadzo/ yxi käsi tar-
tui minuun/ ja autti minua
polwilleni/ ja minun kätteni
päälle/
10:11 Ja hän sanoi minulle:
"Daniel, sinä otollinen mies,
ota vaari niistä sanoista, jot-
ka minä sinulle puhun, ja
10:11 Ja sanoi minulle: Da-
niel, sinä otollinen mies. Ota
näistä sanoista vaari, joita
minä sinun kanssas puhun
ja ojenna itses seisomaan,
ja sanoi minulle:
10:11 Racas Daniel/ ota
näistä sanoista waari/ jotca
minä sinun cansas puhun/ ja