Basic HTML Version
sana;
sanat/ ja sano:
22:2 sano: Kuule Herran sa-
na, sinä Juudan kuningas,
joka istut Daavidin valtais-
tuimella, sinä ja sinun palveli-
jasi ja kansasi, jotka käytte
sisälle näistä porteista.
22:2 Ja sano: kuule
\Herran\ sanaa, sinä Juu-
dan kuningas, joka istut Da-
vidin istuimella, sekä sinä
että sinun palvelias, ja sinun
kansas, jotka tästä portista
sisälle käytte.
22:2 Cuule HERran sana/
sinä Judan Cuningas/ joca
istut Dawidin istuimella/ sekä
sinä että sinun palwelias/ ja
sinun Canssas/ jotca tästä
portista käytte.
22:3 Näin sanoo Herra: Teh-
kää oikeus ja vanhurskaus ja
pelastakaa ryöstetty sortajan
kädestä; muukalaiselle, orvolle
ja leskelle älkää tehkö vää-
ryyttä ja väkivaltaa älkääkä
vuodattako viatonta verta
tässä paikassa.
22:3 Näin sanoo \Herra\:
pitäkäät laki ja oikeus, ja
auttakaat poljettua väkival-
taisen kädestä, ja älkäät vai-
vatko muukalaista, orpoja ja
leskiä, ja älkäät kellenkään
tehkö vääryyttä, ja älkäät
vuodattako viatointa verta
tässä paikassa.
22:3 Näin sano HErra: pitäkät
Laki ja oikeus/ ja auttacat
surullista wäkiwaldaisen kä-
destä/ ja älkät waiwatco
muucalaista/ orwoja ja les-
kiä/ ja älkät kellengän tehkö
wääryttä/ ja älkät täsä pai-
cas wuodattaco wiatoinda
werta.
22:4 Sillä jos te teette tämän
sanan mukaan, niin tulee tä-
män linnan porteista sisälle,
ajaen vaunuilla ja hevosilla,
kuninkaita, jotka istuvat Daa-
vidin valtaistuimella, tulee ku-
ningas ynnä hänen palvelijan-
sa ja kansansa.
22:4 Sillä jos te kaiketi tä-
män teette, niin pitää kunin-
kaat, jotka Davidin istuimel-
la istuvat, tämän huoneen
portista menemään sisälle,
jotka ajavat vaunuilla ja he-
vosilla, he itse palvelioinensa
ja karjoinensa.
22:4 Jos te näitä teette/ nijn
pitä Cuningat/ jotca Dawidin
istuimella istuwat/ tämän
huonen portista menemän
sisälle/ sekä waunuilla että
orehilla/ palwelioinens ja
Canssoinens.
22:5 Mutta jos te ette kuule
näitä sanoja, niin minä van-
non itse kauttani, sanoo Her-
ra, että tämä linna on tuleva
raunioiksi.
22:5 Mutta jollette näitä
kuule, niin olen minä itsellä-
ni vannonut, sanoo \Herra\:
tämä huone pitää kukistet-
taman.
22:5 Mutta jollet te näitä
cuule/ nijn olen minä idzellä-
ni wannonut/ sano HERra/
tämä huone pitä cukistetta-
man.
22:6 Sillä näin sanoo Herra
Juudan kuninkaan linnasta:
Sinä olet minulle Gilead, olet
Libanonin huippu; mutta toti-
sesti, minä teen sinut erä-
maaksi, asumattomiksi kau-
pungeiksi.
22:6 Sillä näin sanoo
\Herra\ Juudan kuninkaan
huoneesta: Gilead, sinä olet
minulle pää Libanonissa: mi-
tämaks, minä tahdon sinun
tehdä kylmille, ja laitan kau-
pungit olemaan ilman asu-
via.
22:6 Sillä näin sano HERra
Judan Cuningan huoneista:
Gilead sinä olet minulle pää
Libanonis/ mitämax/ minä
tahdon sinun tehdä kylmille/
ja laitan Caupungit oleman
ilman asujamita:
22:7 Minä vihin hävittäjät si-
nua vastaan, kunkin aseinen-
sa, ja he hakkaavat maahan
sinun valiosetrisi ja heittävät
ne tuleen.
22:7 Ja olen määrännyt si-
nulle hävittäjät, kukin aseil-
lansa, hakkaamaan maahan
sinun valitut sedripuus, ja
heittämään tuleen.
22:7 Sillä minä olen määrän-
nyt sinulle häwittäjän/ cungin
heidän asettens cansa/ nij-
den pitä hackaman maahan
sinun walitut Cedris ja heit-
tämän tuleen.
22:8 Monet kansat kulkevat
tämän kaupungin ohitse ja
kysyvät toinen toiseltansa:
'Miksi on Herra tehnyt näin
22:8 Niin pitää monta paka-
naa käymän tämän kaupun-
gin ohitse, ja sanoman kes-
kenänsä: miksi on \Herra\
näin tehnyt tälle suurelle
22:8 Nijn pitä monda pa-
canata lähtemän tästä Cau-
pungist/ ja sanoman kes-
kenäns: mixi on HERra näin