Page 2307 - Rinnakkain_Raamattu_uusi

Basic HTML Version

ajattelin tehdä sille.
lin heille tehdä.
minä ajattelin heille tehdä.
18:9 Toisen kerran taas minä
lupaan rakentaa ja istuttaa
kansan ja valtakunnan;
18:9 Ja minä puhun äkisti
kansasta ja valtakunnasta,
rakentaakseni ja istuttaak-
seni sitä.
18:9 Ja minä puhun äkist
yhdestä Canssasta ja walda-
cunnasta/ raketaxeni ja istut-
taxeni sitä.
18:10 mutta jos se tekee si-
tä, mikä on pahaa minun
silmissäni, eikä kuule minun
ääntäni, niin minä kadun sitä
hyvää, jota olin luvannut teh-
dä sille.
18:10 Mutta jos se tekee pa-
haa minun edessäni, niin
ettei hän kuule minun ään-
täni, niin minä kadun myös
sitä hyvää, jota minä heille
luvannut olin tehdä.
18:10 Mutta jos se teke paha
minun edesäni/ nijn ettei hän
cuule minun ändäni/ nijn mi-
nä cadun myös sitä hywä/
cuin minä heille luwannut olin
tehdä.
18:11 Sano siis nyt Juudan
miehille ja Jerusalemin asuk-
kaille: Näin sanoo Herra: Kat-
so, minä hankin teille onnet-
tomuutta ja pidän neuvoa
teitä vastaan. Kääntykää siis
kukin pahalta tieltänne ja pa-
rantakaa vaelluksenne ja te-
konne.
18:11 Niin sano nyt Juudan
miehille ja Jerusalemin asu-
vaisille: näin sanoo \Herra\:
katso, minä valmistan teille
onnettomuuden, ja ajattelen
jotakin teitä vastaan; sen-
tähden kääntäköön kukin
itsensä pahalta tieltänsä, ja
parantakaat teidän menonne
ja juonenne.
18:11 Nijn sano nyt heille
Judas ja Jerusalemin asuwai-
sille: näitä sano HERra: cad-
zo/ minä walmistan teille on-
nettomuden/ ja ajattelen jo-
takin teitä wastan/ sentähden
käändäkön cukin pahudes-
tans/ ja paratcat teidän me-
non ja juonen.
18:12 Mutta he vastaavat: 'Se
on turhaa! Sillä me vaellam-
me omien neuvojemme mu-
kaan, ja me teemme kukin
oman pahan sydämensä paa-
tumuksen mukaan.'"
18:12 Mutta he sanoivat: ei
se tapahdu; vaan me tah-
domme vaeltaa meidän aja-
tustemme jälkeen, ja tehdä
kukin pahan sydämensä jäl-
keen.
18:12 Mutta he sanoit: ei se
tapahdu/ me tahdomma
waelda meidän ajatustem jäl-
ken/ ja tehdä cukin pahan
sydämens jälken.
18:13 Sentähden, näin sanoo
Herra: "Kysykää kansojen
keskuudessa, kuka on tämän-
kaltaista kuullut? Ylen kauhis-
tuttavia tekoja on tehnyt
neitsyt Israel.
18:13 Sentähden, näin sanoo
\Herra\: kysykäät pakanain
seassa, kuka on joskus sen-
kaltaista kuullut, että neitsy
Israel niin kauhian työn te-
kee?
18:13 Sentähden sano HERra:
kysykät pacanain seas/ cuca
on joscus sencaltaista cuul-
lut/ että neidzy Israel nijn
cauhian työn teke.
18:14 Luopuuko aukealta kal-
liolta Libanonin lumi? Ehtyvät-
kö kaukaa virtaavat vedet,
kylmät, kuohuvaiset?
18:14 Pitääkö kedon hyl-
käämän Libanonin lumen,
yhden vahan tähden? Pitää-
kö juokseva vesi, vieraan
kylmän veden tähden, siir-
rettämän?
18:14 Pysykö sijs lumi
enämmän aica kiwein päällä
kedolla/ cosca Libanonist
sata maahan/ ja ei sadewesi
juoxe nijn nopiast/
18:15 Mutta minun kansani
on unhottanut minut, he polt-
tavat uhreja turhille jumalille.
Nämä ovat saaneet heidät
kompastumaan teillänsä, iki-
vanhoilla poluilla, niin että he
ovat joutuneet kulkemaan
syrjäpolkuja, raivaamatonta
tietä.
18:15 Kuitenkin unohtaa
minun kansani minun: he
suitsuttavat jumalille, ja pa-
hennuksen matkaan saatta-
vat ilman lakkaamata, ja
käyvät tallaamattomilla teil-
lä.
cuin minun Canssan minun
unhotta?
18:15 He suidzuttawat jumalil-
le/ ja pahennuxen matcan
saattawat ilman lackamat/ ja
käywät tallamattomilla teillä.