Page 2292 - Rinnakkain_Raamattu_uusi

Basic HTML Version

muuttaa ihonsa ja pantteri
pilkkunsa? Yhtä vähän te
voitte tehdä hyvää, te pahan-
tekoon tottuneet.
muuttaa nahkansa eli pardi
pilkkunsa? niin te myös tai-
datte tehdä jotain hyvää, että
te pahaan tottuneet olette.
muutta nahcans/ eli Pardi
pilckuns? nijn te myös taidat-
te tehdä jotain hywä/ että te
pahaan tottunet oletta.
13:24 Ja minä hajotan heidät
kuin oljenkorret, jotka lentä-
vät erämaan tuulessa.
13:24 Sentähden hajoitan
minä heidät niinkuin akanat,
jotka tuuli korpeen lennät-
tää.
13:24 Sentähden hajotan mi-
nä heidän nijncuin acanat/
jotca tuuli corpeen lennättä.
13:25 Tämä on sinun arpasi,
sinun mitattu osasi minulta,
sanoo Herra, koska olet un-
hottanut minut ja luottanut
valheeseen.
13:25 Se pitää oleman sinun
palkkas ja osas, jonka minä
sinulle jakanut olen, sanoo
\Herra\, ettäs minun unho-
tit ja luotit itses valheisiin.
13:25 Se pitä oleman sinun
palckas ja osas/ jonga minä
sinulle jacanut olen/ sano
HERra/ ettäs minun unhotit.
13:26 Ja luotit idzes wal-
heisijn/
13:26 Niinpä minäkin nostan
sinulta liepeet kasvojen yli, ja
sinun häpeäsi näkyy.
13:26 Sentähden kirvotan
minä myös paljon sinun
saumastas, että sinun häpys
nähtämän pitää.
sentähden kirwotan minä
myös paljo sinun saumastas/
että se hywin nähtämän pitä.
13:27 Sinun aviorikoksesi,
hirnumisesi, riettaan hau-
reutesi, sinun iljetyksesi ke-
don kukkuloilla minä olen
nähnyt. Voi sinua, Jerusalem!
Et sinä puhdistu, et vielä pit-
kään aikaan."
13:27 Sillä minä olen nähnyt
sinun huoruutes, sinun hau-
reutes, sinun häpeemättö-
män salavuoteutes ja sinun
kauhiutes, sekä kukkuloilla
että kedoilla. Voi sinuas Je-
rusalem! koskas siis joskus
tahdot puhdistaa itses?
13:27 Sillä minä olen nähnyt
sinun huorudes/ sinun hau-
reudes/ sinun häpemättömän
salawuoteudes ja sinun cau-
hiudes/ sekä cuckuloilla että
kedoilla/ woi sinua Jerusa-
lem/ coscas sijs joscus tah-
dot puhdista idzes?
Jeremia
14 LUKU
14 LUKU
XIV. Lucu
14:1 Herran sana, joka tuli
Jeremialle suuren kuivuuden
tähden.
14:1 Tämä on se sana, jonka
\Herra\ sanoi Jeremialle,
kalliista ajasta:
14:1 TÄmä on se sana/ jon-
ga HERra sanoi Jeremialle
callista ajasta.
14:2 "Juuda murehtii, sen
portit raukeavat, kallistuvat
murheasussa maahan; ja Je-
rusalemista nousee valitus-
huuto.
14:2 Juuda murehtii, ja hä-
nen porttinsa ovat hyljätyt,
maassa ollaan surullisesti, ja
Jerusalemissa on valitus.
14:2 Juda murehti/ ja hänen
porttins owat herwottomat/
maasa ollan surullisest/ ja
Jerusalemis on walitus.
14:3 Heidän ylimyksensä lä-
hettävät alaisiansa vedelle.
Nämä tulevat kaivoille, eivät
löydä vettä, palajavat astiat
tyhjinä, ovat pettyneet ja hä-
peissänsä ja peittävät päänsä.
14:3 Ylimmäiset lähettävät
alamaisensa veden perään,
mutta kuin he tulevat kaivol-
le, niin ei he löydä vettä, ja
kantavat niin astiansa kotia
tyhjänä jälleen; he käyvät
surullisina ja häpeevät, ja
peittävät päänsä,
14:3 Suuret lähettäwät pienet
weden perän/ mutta cosca
he tulewat caiwolle/ nijn ei
he löydä wettä/ ja candawat
nijn astians cotia tyhjänä jäl-
lens/ he käywät surullisna ja
murheisans/ ja peittäwät
pääns.
14:4 Peltomaan tähden, joka
pakahtuu, kun ei ole satanut
maassa, ovat peltomiehet
14:4 Että maa pakahteli, ett-
ei sada maan päälle, pelto-
miehet käyvät suruissansa ja
14:4 Että maa pacahteli/ ett-
ei sada maan päälle/ peldo-
miehet käywät suruisans ja