Basic HTML Version
6:2 Tytär Siionin, suloisen ja
hemmotellun, minä hukutan.
6:2 Minä olen verrannut Zio-
nin tyttären kauniisen ja
ihanaiseen:
6:2 Minä olen werrannut Zio-
nin tyttären cauniseen ja iha-
naiseen:
6:3 Hänen tykönsä tulee pai-
menia laumoinensa, he pys-
tyttävät telttansa häntä vas-
taan yltympäri, syöttävät
alansa kukin.
6:3 Mutta paimenet tulevat
hänen tykönsä laumoinensa;
he panevat majansa hänen
ympärillensä, ja kukin kait-
see paikassansa,
6:3 Mutta paimenet tulewat
sijheen laumoinens/ he pa-
newat majans hänen ymbäril-
lens/ ja cukin caidze pai-
casans/
6:4 Julistakaa häntä vastaan
pyhä sota. "Nouskaa ja men-
käämme puolipäivän aikaan!
Voi meitä, sillä päivä painuu,
sillä illan varjot pitenevät!
6:4 (Ja sanoo:) pyhittäkäät
sota häntä vastaan, nous-
kaat ja käykäämme puolipäi-
vänä ylös; voi meitä! sillä eh-
too joutuu ja varjo tulee suu-
reksi.
6:4 Ja sanowat: warustacat
teitän händä wastan sotaan/
käykäm puolipäiwänä ylös/
woi meitäm/ sillä ehto joutu
ja warjo tule suurexi.
6:5 Nouskaa ja menkäämme
yöllä ja hävittäkäämme hänen
linnansa."
6:5 Nouskaat ja astukaamme
ylös yöllä, ja hävittäkäämme
hänen jalot huoneensa.
6:5 Noscam ja astucam ylös/
meidän pitä sinne wielä yöllä
menemän/ ja häwittämän
hänen jalot huonens.
6:6 Sillä näin sanoo Herra
Sebaot: Kaatakaa puita ja
luokaa valli Jerusalemia vas-
taan. Se on kaupunki, jota on
rangaistava; siinä on pelkkää
väkivaltaa.
6:6 Sillä näin sanoo \Herra\
Zebaot: kaatakaat puita, ja
tehkäät multaseiniä Jerusa-
lemia vastaan; sillä kaupun-
ki pitää kuritettaman, sen
sisällä on sula vääryys.
6:6 Sillä nijn sano HERra Ze-
baoth: caatacat puita/ ja
tehkät muldaseiniä Jerusale-
mita wastan: sillä Caupungi
pitä curitettaman/ caicki on
siellä wäärys.
6:7 Niinkuin kaivo pitää ve-
tensä tuoreena, niin sekin
pitää pahuutensa tuoreena;
sortoa, hävitystä kuuluu siel-
tä, minun edessäni on aina
kipu ja haavat.
6:7 Niinkuin lähde kuohut-
taa vetensä; niin kuohuu
myös hänen pahuutensa;
vääryys ja hävitys siinä kuul-
laan, kitu ja vaiva on aina
minun edessäni.
6:7 Nijncuin lähde cuohutta
wetens: nijn cuohu myös hä-
nen pahudens ja wäärydens/
wäärys ja häwitys sijnä cuul-
lan/ kitu ja waiwa on aina
minun edesäni.
6:8 Ota ojentuaksesi, Jerusa-
lem, ettei minun sieluni vie-
raannu sinusta, etten tee si-
nua autioksi, asumattomaksi
maaksi.
6:8 Anna sinuas kurittaa,
Jerusalem, ettei minun sy-
dämeni kääntyisi pois sinus-
ta, etten minä sinua hävit-
täisi, niin ettei kenkään asu
siinä maassa.
6:8 Paranna sinuas Jerusa-
lem/ ennencuin minun sydä-
men sinust käändy pois/ ja
minä teen maan autiaxi/ josa
ei kenengän asuman pidä.
6:9 Näin sanoo Herra Sebaot:
Israelin jäännöksestä pidetään
jälkikorjuu niinkuin viinipuusta;
ojenna kätesi köynnöksiä
kohti niinkuin viininkorjaaja.
6:9 Näin sanoo \Herra\ Ze-
baot: mitä Israelissa jäänyt
on, se pitää myös sulaksi
saaliiksi joutuman niinkuin
viinapuu; kokota kätes koriin
niinkuin viinamarjain poi-
mia.
6:9 Näitä sano HERra Zeba-
oth: mitä Israelist jäänyt on/
se pitä myös saalixi joutuman
nijncuin wijnapuu/ cocota
kätes corijn nijncuin wijnamar-
jain poimia.
6:10 Kenelle minä puhuisin,
ketä varoittaisin, että he kuu-
lisivat? Katso, heidän korvan-
sa ovat ympärileikkaamatto-
mat, eivät he voi kuunnella.
Katso, Herran sana on tullut
6:10 Kenelle siis minä puhun
ja todistan, että joku kuulis?
Katso, heidän korvansa ovat
ympärileikkaamatta eikä tai-
da kuulla; katso, he pitävät
\Herran\ sanan pilkkana ja
ei kärsi sitä.
6:10 KEnelle sijs minä puhun
ja todistan/ että jocu cuulis?
mutta heidän corwans owat
ymbärinsleickamat/ eikä taida
cuulla/ cadzo/ he pitäwät
HERran sanan pilckana/ ja ei