Basic HTML Version
iloitsee morsiamesta, niin si-
nun Jumalasi iloitsee sinusta.
myös sinun Jumalas iloitsee
sinusta.
ze morsiamestans: nijn myös
sinun Jumalas iloidze sinus-
ta/
62:6 Sinun muureillesi, Jeru-
salem, minä asetan vartijat;
älkööt he milloinkaan vaietko,
ei päivällä eikä yöllä. Te, jot-
ka ylistätte Herraa, älkää it-
sellenne lepoa suoko.
62:6 Jerusalem, minä asetan
vartiat muuris päälle, jotka
ei ikänä päivällä eikä yöllä
vaikene; ja jotka \Herran\
muistatte, ei teidän pidä vaiti
oleman.
62:6 JErusalem/ minä asetan
wartiat sinun muuris päälle/
jotca ei ikänäns päiwällä eikä
yöllä waickene/ ja jotca HER-
ran muistawat.
62:7 Älkää antako hänelle
lepoa, ennenkuin hän on
asettanut ennallensa Jerusa-
lemin, tehnyt sen ylistykseksi
maassa.
62:7 Ja ei teidän pidä hänes-
tä vaikeneman, siihenasti
että hän sen vahvistaa, ja
asettaa Jerusalemin maan
päälle kiitokseksi.
62:7 Ettei teidän tykönän
waikitust olis/ etkä te hänen
tähtens wait olis/ sijhenasti
että Jerusalem walmistetan/
ja asetetan maan päälle kito-
xexi.
62:8 Herra on vannonut oi-
kean kätensä ja väkevyytensä
käsivarren kautta: En totisesti
minä enää anna jyviäsi sinun
vihollistesi ruuaksi, eivätkä juo
enää muukalaiset sinun vii-
niäsi, josta sinä olet vaivan
nähnyt.
62:8 \Herra\ vannoo oikian
kätensä kautta, ja voimansa
käsivarren kautta: en minä
tahdo enään antaa jyviäs vi-
hollistes syödä, enkä viinaas,
jonka tähden sinä työtä teit,
muukalaisten juoda;
62:8 HERra wannoi oikian
kätens cautta/ ja woimans
käsiwarren cautta: En minä
tahdo sinun jywiäs sillen an-
da wihollistes syödä/ engä
wijnas syöxy/ jonga tähdens
työtä teit/ muucalaisten juo-
da.
62:9 Vaan jotka viljan kokoa-
vat, ne sen syövät ja ylistävät
Herraa; ja jotka viinin korjaa-
vat, ne sen juovat minun py-
hissä esikartanoissani.
62:9 Vaan jotka sen kokoo-
vat, syövät sitä ja kiittävät
\Herraa\; ja jotka sitä ko-
koovat, juovat sitä minun
pyhyyteni esihuoneissa.
62:9 Waan jotca sen coco-
wat/ syöwät sitä ja kijttäwät
HERra/ ja jotca sitä coco-
wat/ juowat sitä minun pyhy-
deni esihuonesa.
62:10 Käykää, käykää ulos
porteista, tasoittakaa kansalle
tie, tehkää, tehkää valtatie,
raivatkaa kivet pois, kohotta-
kaa lippu kansoille.
62:10 Menkäät, menkäät
porttein kautta, peratkaat
tietä kansalle: silittäkäät,
silittäkäät polut, siirtäkäät
kivet pois, ylentäkäät lippu
kansain päälle.
62:10 MEngät/ mengät port-
tein cautta/ peratcat tietä
Canssalle/ silittäkät/ silittäkät
polgut/ sijrtäkät kiwet pois/
ylöndäkät lippu Canssoille.
62:11 Katso, Herra on kuulut-
tanut maan ääriin asti: Sano-
kaa tytär Siionille: Katso, si-
nun pelastuksesi tulee. Katso,
hänen palkkansa on hänen
mukanansa, hänen työnsä
ansio käy hänen edellänsä.
62:11 Katso, \Herra\ antaa
sen kuulua hamaan maail-
man ääriin asti: sanokaat
Zionin tyttärelle: katso, si-
nun autuutes tulee, katso,
hänen palkkansa on hänen
myötänsä, ja hänen työnsä
hänen edessänsä.
62:11 Cadzo/ HERra anda
cuulutta idzens haman mail-
man ärin asti: sanocat Zionin
tyttärille: Cadzo/ sinun au-
tuudes tule/ cadzo/ hänen
työns ja tecons ei pidä he-
delmätöin oleman.
62:12 Ja heitä kutsutaan
"pyhäksi kansaksi", "Herran
lunastetuiksi"; ja sinua kutsu-
taan "halutuksi", "kaupungiksi,
joka ei ole hyljätty."
62:12 Ja he pitää kutsutta-
man pyhäksi kansaksi,
\Herran\ lunastetuiksi; ja
sinä kutsutaan etsityksi ja ei
hyljätyksi kaupungiksi.
62:12 Heitä pitä cudzuttaman
pyhäxi Canssaxi/ lunastetuxi
HERralda/ ja sinä cudzutan
edzityxi/ ja ei hyljätyxi Cau-
pungixi.