Basic HTML Version
muitsee minun Jumalassani,
sillä hän pukee minun ylleni
autuuden vaatteet ja verhoaa
minut vanhurskauden viittaan,
yljän kaltaiseksi, joka kantaa
juhlapäähinettä niinkuin pappi,
ja morsiamen kaltaiseksi, joka
on koruillansa kaunistettu.
riemuitsee minun Jumalas-
sani; sillä hän puetti minun
autuuden vaatteilla, ja ver-
hoitti minun vanhurskauden
hameella: niinkuin ylkä kau-
nistettu papillisella kaunis-
tuksella, ja niinkuin morsian
kaunistettu kaunistukses-
sansa.
minun Jumalasani. Sillä hän
puetti minun autuuden waat-
teilla/ ja werhotti minun
wanhurscauden hamella. Nijn-
cuin ylkä caunistettu papilli-
sella caunistuxella/ ja nijn-
cuin morsian caunistettu hä-
nen caunistuxesans.
61:11 Sillä niinkuin maa tuot-
taa kasvunsa ja niinkuin kas-
vitarha saa siemenkylvönsä
versomaan, niin saattaa Her-
ra, Herra versomaan vanhurs-
kauden ja kiitoksen kaikkien
kansojen nähden.
61:11 Sillä niinkuin hedelmä
kasvaa maasta, ja siemen
yrttitarhassa putkahtaa, niin
antaa Herra, \Herra\ van-
hurskauden ja kiitoksen
käydä ylös kaikkein pa-
kanain edessä.
61:11 Sillä nijncuin hedelmä
caswa maasta ja siemen kry-
dimaasa putcahta. Nijn pitä
wanhurscaus ja kijtos pacah-
tuman HERrast Jumalast
caickein pacanain edes.
Jesaja
62 LUKU
62 LUKU
LXII. Lucu
62:1 Siionin tähden minä en
voi vaieta, ja Jerusalemin
tähden en lepoa saa, ennen-
kuin sen vanhurskaus nousee
kuin aamunkoi ja sen autuus
kuin palava tulisoihtu.
62:1 Zionin tähden en minä
vaikene, ja Jerusalemin täh-
den en minä lakkaa, sii-
henasti että hänen vanhurs-
kautensa koittaa niinkuin
paiste, ja hänen autuutensa
palaa niinkuin tulisoitto.
62:1 EN minä waickene Zionin
tähden/ ja Jerusalemin täh-
den en minä lacka/ sijhenasti
että hänen wanhurscaudens
coitta nijncuin paiste/ ja hä-
nen autuudens pala nijncuin
tulisoitto.
62:2 Ja kansat näkevät sinun
vanhurskautesi, kaikki kunin-
kaat sinun kunniasi; ja sinulle
annetaan uusi nimi, jonka
Herran suu säätää.
62:2 Että pakanatkin näkisi-
vät sinun vanhurskautes, ja
kaikki kuninkaat sinun
kunnias. Ja sinä nimitetään
uudella nimellä, jonka
\Herran\ suu on nimittävä.
62:2 Että pacanatkin näkisit
sinun wanhurscaudes/ ja
caicki Cuningat sinun cunnias.
Ja sinä nimitetän udella ni-
mellä/ jonga HERran suu on
nimittäwä.
62:3 Sinä tulet kauniiksi
kruunuksi Herran kädessä ja
kuninkaalliseksi päähineeksi
Jumalasi kädessä.
62:3 Ja sinun pitää oleman
kunnian kruunu \Herran\
kädessä, ja kuninkaan hiip-
pa sinun Jumalas kädessä.
62:3 Ja sinä olet olewa cun-
nian Cruunu HErran kädesä/
ja Cuningan Hijppa sinun Ju-
malas kädesä.
62:4 Ei sinua enää sanota
"hyljätyksi", eikä sinun maata-
si enää sanota "autioksi";
vaan sinua kutsutaan "minun
rakkaakseni" ja sinun maatasi
"aviovaimoksi", sillä Herra
rakastaa sinua, ja sinun maa-
si otetaan avioksi.
62:4 Et sinä enään kutsuta
hyljätyksi, eikä sinun maatas
enää sanota hävitetyksi,
vaan sinä kutsutaan: minun
suosioni on hänessä, ja si-
nun maas asuttavaksi; sillä
\Herra\ on mielistynyt si-
nuun, ja sinun maallas asu-
taan.
62:4 Et sinä sillen cudzuta
hyljätyxi/ eikä sinun maallas
enämbi sanota: häwitys/
waan sinä cudzutan/ minun
himon hänesä. Ja sinun
maas: hänellä on Isändä: sillä
HERralla on himo sinuun/ ja
sinun maallas on Isändä.
62:5 Sillä niinkuin nuori mies
ottaa neitsyen avioksi, niin
sinun lapsesi ottavat sinut
omaksensa; ja niinkuin ylkä
62:5 Sillä niinkuin nuoru-
kainen rakastaa neitsyttä,
niin sinun lapses pitää sinua
rakastaman; ja niinkuin ylkä
iloitsee morsiamestansa, niin
62:5 Sillä nijncuin nuorucai-
nen racasta neidzyttä nijn
sinun lapses pitä sinua racas-
taman. Ja nijncuin ylkä iloid-