Basic HTML Version
59:5 Myrkkyliskon munia he
hautovat, hämähäkin verkkoja
he kutovat; joka niitä munia
syö, se kuolee, rikkipoljetusta
puhkeaa kyykäärme.
59:5 He hautovat basiliskin
munia, ja kutovat hämähä-
kin verkkoa: jos joku syö hä-
nen muniansa, niin hänen
täytyy kuolla, jos ne riko-
taan, niin niistä tulee kyy-
kärme.
59:5 He hautowat Basiliscu-
xen munia/ ja cutowat häm-
mähäkin wercko/ jos jocu
syö hänen munians/ nijn hä-
nen täyty cuolla/ jos myös
nijtä poljetan/ nijn nijstä tule
kyykärme.
59:6 Heidän verkkonsa eivät
kelpaa vaatteeksi, heidän te-
kemäänsä ei voi verhoutua;
heidän työnsä ovat vääryyden
töitä, ja heidän kätensä ovat
täynnä väkivallan tekoa.
59:6 Heidän hämähäkkinsä
verkot ei kelpaa vaatteeksi,
ja heidän tekonsa ei kelpaa
peitteeksi; sillä heidän työn-
sä ovat väärät työt, ja heidän
käsissänsä on väkivalta.
59:6 Heidän hämmähäckins
wercot ei kelpa waatteixi/ ja
heidän tecons ei kelpa peito-
xexi: sillä heidän työns on
waiwa/ ja heidän käsisäns on
wäärys.
59:7 Heidän jalkansa juokse-
vat pahuuteen, kiiruhtavat
vuodattamaan viatonta verta;
heidän ajatuksensa ovat vää-
ryyden ajatuksia, tuho ja tur-
mio on heidän teillänsä.
59:7 Heidän jalkansa juok-
sevat pahaan ja ovat nopsat
vuodattamaan viatonta verta;
heidän ajatuksensa ovat vää-
rät ajatukset, heidän teis-
sänsä on hävitys ja vahinko.
59:7 Heidän jalcans juoxewat
pahaan/ ja owat nopsat
wuodattaman wiatoinda wer-
ta/ heidän ajatuxens owat
tusca/ heidän tiens on wa-
hingo ja häwitys.
59:8 Rauhan tietä he eivät
tunne, oikeutta ei ole heidän
askeleissansa; polkunsa he
tekevät mutkaisiksi, ei kukaan,
joka niitä käy, tunne rauhaa.
59:8 Ei he tunne rauhan tei-
tä, eikä ole oikeutta heidän
käymisissänsä; heidän pol-
kunsa ovat karsaat: joka nii-
tä käy, ei hänellä ole ikänä
rauhaa.
59:8 Ei he tunne rauhan tie-
tä/ eikä ole oikeutta heidän
käymisisäns/ he owat wäärät
heidän teisäns/ joca sitä
käy/ ei hänellä ole ikänäns
rauha.
59:9 Sentähden on oikeus
meistä kaukana, eikä van-
hurskaus saavuta meitä; me
odotamme valoa, mutta kat-
so, on pimeä, aamunkoittoa,
mutta vaellamme yön syn-
keydessä.
59:9 Sentähden on meistä
oikeus kaukana, ja vanhurs-
kaus ei käsitä meitä; me odo-
timme valkeutta, katso, niin
tulee pimeys: paistetta, ja
katso, me vaellamme su-
mussa.
59:9 SEntähden on meistä
oikeus caucana/ ja en me
saa oikeutta/ me odotamme
walkeutta/ cadzo/ nijn tule
pimexi: paistetta/ ja cadzo/
me waellamme sumusa.
59:10 Me haparoimme seinää
pitkin niinkuin sokeat, hapa-
roimme niinkuin silmiä vailla;
me kompastelemme sydän-
päivällä niinkuin hämärässä,
me olemme terveitten keskel-
lä niinkuin kuolleet.
59:10 Me haparoitsimme
seiniä niinkuin sokiat, ja pi-
telimme niinkuin ne, joilla ei
silmiä ole; me loukkaamme
itsemme puolipäivänä niin-
kuin hämärissä, me olemme
pimeydessä niinkuin kuol-
leet.
59:10 Me haparoidzem tietä
nijncuin sokiat/ ja osamme
nijncuin ne joilla ei silmiä ole.
Me louckamme idzem puoli-
päiwänä nijncuin hämärisä/
me olemma pimeydes nijncuin
cuollet.
59:11 Me murisemme kaikki
kuin karhut ja kujerramme
kuin kyyhkyset; me odotam-
me oikeutta, mutta sitä ei
tule, pelastusta, mutta se on
kaukana meistä.
59:11 Me myrisemme kaikki
niinkuin karhut, ja vaikeroit-
semme surkiasti niinkuin
mettiset, sillä me odotamme
oikeutta, ja ei sitä olekaan,
autuutta, ja se on meistä
kaukana.
59:11 Me myrisemme caicki
nijncuin Carhut/ ja waikeroid-
zemme nijncuin mettiset: sillä
me odotamme oikeutta/ ja
cadzo/ ei ole siellä ketän:
autuutta/ ja cadzo/ se on
meistä caucana.