Basic HTML Version
käys ottaa ne pois. Mutta
joka minuun turvaa, se perii
maan ja ottaa omaksensa
minun pyhän vuoreni.
dät kaikki viemän pois, ja
turhuuden pitää ne ottaman
pois; mutta joka minuun us-
kaltaa, hänen pitää maan
perimän ja omistaman mi-
nun pyhän vuoreni,
dän caicki wiemän pois/ ja
turhuden pitä ne ottaman
pois.
57:14 Mutta joca idzens mi-
nuun uscalda/ hän peri
maan/ omista minun pyhän
wuoreni/
57:14 Hän sanoo: Tehkää,
tehkää tie, tasoittakaa tie,
poistakaa kompastuskivet mi-
nun kansani tieltä.
57:14 Ja sanoman: tehkäät
tietä, tehkää tietä, levittäkäät
polku, sysätkäät loukkauk-
set minun kansani tieltä
pois.
ja sano: tehkät tietä/ tehkät
tietä/ lewittäkät polcu/ sy-
sätkät louckauxet minun
Canssani tieldä pois.
57:15 Sillä näin sanoo Kor-
kea ja Ylhäinen, jonka asu-
mus on iankaikkinen ja jonka
nimi on Pyhä: Minä asun kor-
keudessa ja pyhyydessä ja
niitten tykönä, joilla on särjet-
ty ja nöyrä henki, että minä
virvoittaisin nöyrien hengen ja
saattaisin särjettyjen sydämet
eläviksi.
57:15 Sillä näin sanoo korkia
ja ylistetty, joka asuu ijan-
kaikkisuudessa, ja jonka
nimi on Pyhä: minä asun
korkeudessa ja pyhyydessä,
ja niiden tykönä, joilla särjet-
ty ja nöyrä henki on, että
minä virvoittaisin nöyryyte-
tyn hengen, ja saattaisin sär-
jetyn sydämen eläväiseksi.
57:15 Sillä näin sano corkia
ja ylistetty/ joca asu ijan-
caickisest/ ja jonga nimi on
Pyhä. Minä asun corkeudes ja
pyhydes/ ja nijden tykönä/
joilla särjetty ja nöyrä hengi
on: että minä wirgotaisin nöy-
rytetyn hengen/ ja särjetyn
sydämen.
57:16 Sillä en minä iankaiken
riitele enkä vihastu ainiaaksi;
muutoin henki nääntyisi mi-
nun kasvojeni edessä, ne sie-
lut, jotka minä tehnyt olen.
57:16 Sillä en minä ijäti tah-
do riidellä, enkä vihastua
ijankaikkisesti; vaan minun
kasvoistani on henki lähtevä,
ja minä teen hengen.
57:16 En minä ijäti tahdo
rijdellä/ engä wihastu ijan-
caickisest/ waan minun cas-
wostani on hengi lähtewä/ ja
minä teen hengen.
57:17 Hänen ahneutensa
synnin tähden minä vihastuin;
minä löin häntä, kätkin itseni
ja olin vihastunut. Mutta hän
luopui minusta ja kulki oman
sydämensä tietä.
57:17 Minä olin vihainen
heidän ahneutensa vääryy-
den tähden, ja löin heitä, ly-
mytin itseni ja närkästyin;
silloin he menivät eksyksissä
oman sydämensä tiellä.
57:17 Minä olin wihainen hei-
dän ahneudens wäärydest/ ja
löin heitä/ lymytin idzeni ja
närkästyin. Silloin he menit
exyxis heidän oman sydä-
mens tiellä.
57:18 Minä olen nähnyt hä-
nen tiensä, mutta minä pa-
rannan hänet ja johdatan
häntä ja annan jälleen lohdu-
tuksen hänelle ja hänen sure-
villensa.
57:18 Minä näin heidän
tiensä, paransin heidät, ja
johdatin heitä ja lohdutin
niitä, jotka heitä murehtivat.
57:18 Mutta cosca minä näin
heidän/ paransin minä hei-
dän ja johdatin heitä/ ja
lohdutin nijtä/ jotca heitä
murhedeit.
57:19 Minä luon huulten he-
delmän, rauhan, rauhan kau-
kaisille ja läheisille, sanoo
Herra, ja minä parannan hä-
net.
57:19 Minä olen luonut
huulten hedelmän: rauhan,
rauhan sekä kaukaisille että
läheisille, sanoo \Herra\, ja
olen heitä parantanut.
57:19 Minä tahdon saatta
hedelmäliset huulet/ jotca
pitä saarnaman: rauha/ rau-
ha/ sekä caucaisille että lä-
hisille/ sano HERra/ ja tah-
don heitä parata.
57:20 Mutta jumalattomat
ovat kuin kuohuva meri, joka
57:20 Mutta jumalattomat
ovat niinkuin lainehtiva me-
57:20 Mutta jumalattomat
owat nijncuin lainehtiwa meri/