Page 2208 - Rinnakkain_Raamattu_uusi

Basic HTML Version

kulkea?
sitä myöden.
51:11 Niin Herran vapahdetut
palajavat ja tulevat Siioniin
riemuiten, päänsä päällä ian-
kaikkinen ilo. Riemu ja ilo
saavuttavat heidät, mutta
murhe ja huokaus pakenevat.
51:11 Niin \Herran\ lunaste-
tut palajavat ja tulevat Zio-
niin riemulla, ja ijankaikki-
nen ilo on heidän päänsä
päällä oleva; ilon ja riemun
he käsittävät, murhe ja huo-
kaus pakenee heitä.
51:11 Silläns HERran lunaste-
tut palajawat/ ja tulewat Zio-
nijn riemulla/ ja ijancaickinen
ilo on heidän pääns päällä
olewa. Ilo ja riemu on heitä
käsittäwä: mutta murhe ja
huocaus pakene heitä.
51:12 Minä, minä olen teidän
lohduttajanne; mikä olet sinä,
että pelkäät ihmistä, joka on
kuolevainen, ihmislasta, jonka
käy niinkuin ruohon,
51:12 Minä, minä olen teidän
lohduttajanne; kuka siis sinä
olet, ettäs kuolevaista ihmis-
tä pelkäät, ja ihmisten lap-
sia, jotka kulutetaan niin-
kuin heinä?
51:12 Minä/ minä olen teidän
lohduttajan/ cucast sijs sinä
olet/ ettäs cuolewaista ihmis-
tä pelkät? ja ihmisten lapsia
jotca culutetan nijncuin hei-
nä?
51:13 ja unhotat Herran, joka
on sinut tehnyt, joka on levit-
tänyt taivaan ja perustanut
maan, ja vapiset alati, kaiket
päivät, sortajan vihaa, kun
hän tähtää tuhotaksensa?
Mutta missä on sortajan vi-
ha?
51:13 Ja unohdat \Herran\,
joka sinun tehnyt on, joka
taivaat levittää, ja maan pe-
rustaa? Mutta sinä pelkäät
alati yli päivää vaivaajan
julmuutta, kuin hän rupee
hukuttamaan. Ja kuhunka
jäi vaivaajan julmuus?
51:13 Ja unohdat HERran/
joca sinun tehnyt on/ joca
taiwat lewittä ja maan perus-
ta? Mutta sinä pelkät alati yli
päiwä waiwajan julmutta/
cosca hän rupe hucuttaman.
51:14 Cuhunga jäi waiwajan
julmuus?
51:14 Pian päästetään kuma-
raan koukistunut vapaaksi
kahleistaan: ei hän kuole, ei
kuoppaan jää, eikä häneltä
leipä puutu.
51:14 Koska hän vaadittiin
rientämään ja juoksemaan
ympäri, että hän päästäis,
ettei he kuolisi kadotukseen,
eikä hänen leipänsä puuttui-
si?
cosca hän waadittin riendä-
män ja juoxeman ymbärins/
että hän päästäis/ ettei he
cuolis cadottajalda/ eikä hei-
dän leipäns puuttuis?
51:15 Minä olen Herra, sinun
Jumalasi, joka liikutan meren,
niin että sen aallot pauhaa-
vat, jonka nimi on Herra Se-
baot.
51:15 Sillä minä olen
\Herra\ sinun Jumalas, joka
meren liikutan, että sen aal-
lot pauhaavat: hänen nimen-
sä on \Herra\ Zebaot.
51:15 Sillä minä olen HERra
sinun Jumalas/ joca meren
lijcutan että sen allot pauha-
wat/ hänen nimens on HErra
Zebaoth.
51:16 Ja minä olen pannut
sanani sinun suuhusi, minä
olen kätkenyt sinut käteni
varjoon, pystyttääkseni tai-
vaan ja perustaakseni maan
ja sanoakseni Siionille: "Sinä
olet minun kansani."
51:16 Minä panen sanani
sinun suuhus, ja peitän si-
nun käteni varjolla, että mi-
nä taivaan istuttaisin, ja
maan perustaisin ja sanoisin
Zionille: sinä olet minun
kansani.
51:16 Minä panen sanani si-
nun suuhus/ ja peitän sinun
minun käteni warjolla. Että
minä taiwan istutaisin/ ja
maan perustaisin/ ja sanoisin
Zionille: sinä olet minun
Canssan.
51:17 Heräjä, heräjä, nouse,
Jerusalem, sinä joka olet
juonut Herran kädestä hänen
vihansa maljan, joka olet
päihdyttävän pikarin juonut,
tyhjäksi särpinyt.
51:17 Herää, herää, nouse
Jerusalem, joka joit
\Herran\ kädestä hänen vi-
hansa kalkin, sen kompas-
tuskalkin rahkan olet sinä
juonut ja särkenyt ulos.
51:17 HErä/ herä/ nouse
Jerusalem/ joca joit HERran
kädest hänen hirmuisudens
calkin/ sen unen calkin rah-
gan olet sinä juonut/ ja ne
pisaratkin nuoleskellut.
51:18 Ei kukaan kaikista lap-
51:18 Ei kenkään hänen po-
51:18 Ei kengän hänen pojis-