Basic HTML Version
maasta he saivat tämän tie-
don.
kenkään; Kittimin maasta
pitää heidän sen äkkäämän.
huonetta/ eikä sinne mene
kengän.
23:2 Chittimin maasta pitä
heidän sen äckämän.
23:2 Mykistykää, te ranta-
maan asukkaat! Siidonin
kauppamiehet, merenkulkijat,
täyttivät sinut.
23:2 Olkaat ääneti, te luotoin
asuvaiset: Zidonin kauppa-
miehet, jotka merellä vaelsi-
vat, täyttivät sinun.
Luotoin asuwaiset owat yhde-
sä cohden/ Zidonin cauppa-
miehet/ jotca merelle läxit/
täytit sinun.
23:3 Ja suuria vesiä kulki
Siihorin siemen, Niilivirran vil-
ja; se oli Tyyron sato, ja siitä
tuli kansojen kauppatavara.
23:3 Ja kaikkinainen hedel-
mä, joka Sihorin tykönä kas-
vaa, ja jyvät virran tykönä
vietiin sinne veden ylitse; ja
on pakanain kaupaksi tullut.
23:3 Ja caickinainen hedelmä
joca Zihorin tykönä caswa/ ja
jywät wirran tykönä/ wietin
sinne suuren weden ylidzen/
ja olet pacanain tuexi tullut.
23:4 Häpeä, Siidon, sillä näin
sanoo meri, meren linnoitus:
"En ole kivuissa ollut, en ole
synnyttänyt, en nuorukaisia
kasvattanut, en neitoja vartut-
tanut."
23:4 Sinä mahdat kyllä
hämmästyä, Zidon; sillä meri
lausuu ja vahvin meren ty-
könä sanoo: en minä ole sil-
leen raskas, en minä synny-
tä, enkä myös kasvata yh-
tään nuorukaista, enkä ruo-
ki neitsyttä.
23:4 Sinä mahdat kyllä häm-
mästyä Zidon: sillä meri/ ja
wahwin meren tykönä sano:
en minä ole sillen rascas/ en
minä synnytä/ engä myös
caswata yhtän nuorucaista/
ja ruoki jotacuta neidzyttä.
23:5 Kun tämä kuullaan
Egyptissä, niin vavistaan Tyy-
ron kuulumisia.
23:5 Niinkuin kuultaissa
Egyptistä hämmästyttiin,
niin pitää myös hämmästyt-
tämän, koska Tyrosta kuul-
laan.
23:5 Nijncuin cuultais Egyptist
hämmästyttin/ nijn pitä myös
hämmästyttämän/ cosca Ty-
ruxest cuullan.
23:6 Menkää Tarsiiseen; valit-
takaa, te rantamaan asuk-
kaat.
23:6 Menkäät merille, valit-
takaat, jotka luodoissa asut-
te.
23:6 Mengät merille/ walitta-
cat jotca luodoisa asutte.
23:7 Onko tämä teidän re-
muava kaupunkinne, jonka
alku on hamasta muinaisajas-
ta, jonka jalat kuljettivat sen
kauas muukalaisena asu-
maan?
23:7 Eikö tämä ole teidän
ilokaupunkinne, joka kers-
kaa itsiänsä vanhuudestan-
sa? Hänen jalkansa pitää
viemän hänen pitkän mat-
kan taa vaeltamaan.
Eikö tämä ole teidän ilo-
caupungin/ joca kersca id-
zens wahwudestans?
23:7 Hänen jalcans pitä wie-
män hänen pitkän matcan
taa waeldaman.
23:8 Kuka on tämän päättä-
nyt Tyyron osalle, kruunujen
jakelijan, jonka kauppamiehet
olivat ruhtinaita, kauppiaat
maanmainioita?
23:8 Kuka olis sitä ajatellut,
että kruunatulle Tyrolle piti
niin käymän? että sen kaup-
pamiehet ovat pääruhtinaat,
ja sen kauppiaat ylimmäiset
maassa?
23:8 Cuca olis sitä ajatellut/
että sille cruunatulle Tyruxelle
piti nijn käymän? että sen
cauppamiehet owat pääruhti-
nat/ ja sen cauppiat ylimmäi-
set maasa?
23:9 Herra Sebaot on sen
päättänyt, häväistäkseen kai-
ken koreuden korskan, saat-
taakseen kaikki maanmainiot
halveksituiksi.
23:9 \Herra\ Zebaot on sen
niin ajatellut, että hän kaikki
hänen kaunistuksensa pra-
meuden heikoksi tekis; ja
tekis ylönkatsotuksi kaikki
kuuluisat maassa.
23:9 HERra Zebaoth on sen
nijn ajatellut/ että hän caicki
hänen caunistuxens heicoxi
tekis/ sijnä iloisesa Caupun-
gisa/ ja tekis ylöncadzotuxi
caicki cuuluisat maasa.
23:10 Tulvi yli maasi, tytär
23:10 Vaella maas lävitse
23:10 Waella sinun maas lä-