Basic HTML Version
roukkion.
rouckion.
17:2 Autioiksi jäävät Aroerin
kaupungit, karjalaumojen hal-
tuun; ne lepäävät siellä, ke-
nenkään peloittelematta.
17:2 Aroerin kaupungeista
pitää luovuttaman, niin että
karja käy siellä laitumella, ja
ei heitä kenkään aja ulos.
17:2 Aroerin Caupungeista
pitä luowuttaman/ nijn että
Peurat käywät siellä laituimel-
la/ ja ei heitä kengän ulos
aja.
17:3 Efraimilta menee suoja-
varustus ja Damaskolta ku-
ninkuus ja Aramista jäännös-
kin: niiden käy niinkuin israe-
lilaisten kunnian, sanoo Herra
Sebaot.
17:3 Ja Ephraimin linnat
pitää tuleman perikatoon, ja
Damaskun valtakunta. Ja
jääneen Syriassa pitää ole-
man, niinkuin Israelin lasten
kunnia, sanoo \Herra\ Ze-
baot.
17:3 Ja Ephraimin linnat pitä
tuleman pericatoon/ ja Da-
mascun waldacunda. Ja jää-
nen Syrias pitä oleman nijn-
cuin Israelin lasten cunnia/
sano HERra Zebaoth.
17:4 Ja sinä päivänä Jaako-
bin kunnia köyhtyy, ja hänen
ruumiinsa lihavuus laihtuu.
17:4 Silloin pitää Jakobin
kunnian ohukaiseksi tule-
man, ja hänen lihavan ruu-
miinsa laihaksi.
17:4 Silloin pitä Jacobin cun-
nian ohucaisexi tuleman/ ja
hänen lihavan ruumins laihaxi:
17:5 Ja käy niinkuin leikkaa-
jan kouraistessa viljaa ja hä-
nen käsivartensa leikatessa
tähkäpäitä, käy niinkuin täh-
käpäitä poimittaessa Refaimin
tasangolla.
17:5 Sillä hänen pitää silloin
tuleman, niinkuin koska jo-
ku kokois laihoa elonaikana,
ja niinkuin koska joku kor-
jais tähkäpäitä käsivarrel-
lansa, ja niinkuin joku
noukkis tähkäpäitä
Rephaimin laaksossa,
sillä hänen pitä silloin tule-
man/ nijncuin cosca jocu
cocoais jywiä elonaicana:
17:5 Ja nijncuin cosca jocu
corjais tähkäpäitä käsiwarrel-
lans/ ja nijncuin jocu
nouckeis tähkäpäitä
Rephaimin laxosa/
17:6 Se siinä jää jälkikorjuuta,
mikä öljypuuta karistettaessa:
pari, kolme marjaa korkealle
latvaan, neljä, viisi hedelmä-
puun oksiin, sanoo Herra,
Israelin Jumala.
17:6 Ja joku jälkinoukkimi-
nen tulis; niinkuin koska
joku puhdistaa öljypuita, ja
on kaksi eli kolme marjaa
ylhäällä latvassa, eli niinkuin
neljä viisi marjaa riippuvat
vielä oksissa, sanoo \Herra\
Israelin Jumala,
ja jocu jälkinouckiminen tulis.
17:6 Nijncuin cosca jocu pu-
dista öljypuita/ ja on caxi eli
colme marja ylhällä ladwasa/
eli nijncuin neljä eli wijsi mar-
ja rippuwat/ wielä oxisa/ sa-
no HERra Israelin Jumala.
17:7 Sinä päivänä ihminen
luo katseen Luojaansa, ja
hänen silmänsä katsovat Isra-
elin Pyhään,
17:7 Silloin pitää ihmisen
pysymän hänessä, joka hä-
nen tehnyt on, ja hänen sil-
mänsä pitää katseleman Is-
raelin Pyhää,
17:7 Silloin pitä ihmisen py-
symän hänesä joca hänen
tehnyt on/ ja hänen silmäns
pitä cadzeleman Israelin Pyhä.
17:8 eikä hän luo katsettaan
alttareihin, omain kättensä
tekoon, eikä katso niihin, mi-
tä hänen sormensa ovat teh-
neet, ei asera-karsikkoihin, ei
auringonpatsaisiin.
17:8 Ja ei katseleman altta-
reita, jotka hänen kätensä
ovat tehneet, eikä sitä kat-
soman, jonka hänen sor-
mensa tehneet ovat, eli met-
sistöitä taikka kuvia.
17:8 Ja ei pitämän Altarista
jonga hänen kätens owat
tehnet/ ja ei sitä cadzoman
jonga hänen sormens tehnet
owat/ eli meidzistöitä taicka
cuwia.
17:9 Sinä päivänä ovat hänen
linnakaupunkinsa niinkuin au-
tiopaikat metsissä ja kukku-
loilla, jotka jätettiin autioiksi
israelilaisten tullessa, ja maa
17:9 Silloin pitää hänen vä-
kevyytensä kaupungin tule-
man niinkuin hyljätyn vesan
eli oksan, joka oli Israelin
lasten edestä hyljätty, ja pi-
tää tuleman autioksi.
17:9 Silloin pitä hänen wäke-
wydens Caupungein tuleman
nijncuin hyljätyn wesan eli
oxan/ joca oli Israelin lasten
edest hyljätty/ ja pitä tule-