Basic HTML Version
2:22 Sillä mitä saa ihminen
kaikesta vaivannäöstänsä ja
sydämensä pyrkimyksestä,
jolla hän vaivaa itseänsä au-
ringon alla?
2:22 Sillä mitä ihminen saa
kaikesta työstänsä ja sydä-
mellisestä surustansa, joka
hänellä on ollut auringon
alla?
sillä mitä ihminen saa caikes-
ta työstäns/ ja sydämelisestä
surustans/ joca hänellä on
ollut Auringon alla:
2:23 Ovathan kaikki hänen
päivänsä pelkkää tuskaa ja
hänen työnsä surua, eikä yöl-
läkään hänen sydämensä saa
lepoa. Tämäkin on turhuutta.
2:23 Vaan kivun, mielikar-
vauden ja murheen kaikkena
elinaikanansa, niin ettei hä-
nen sydämensä saa yöllä-
kään lepoa: se on myös tur-
huus.
2:23 Waan kiwun/ mielicar-
wauden ja murhen caickena
elinaicanans/ nijn ettei hänen
sydämens saa yölläkän lepo:
se myös on turha.
2:24 Ei ole ihmisellä muuta
onnea kuin syödä ja juoda ja
antaa sielunsa nauttia hyvää
vaivannäkönsä ohessa; mutta
minä tulin näkemään, että
sekin tulee Jumalan kädestä.
2:24 Eikö ihmisen ole pa-
rempi syödä ja juoda, ja teh-
dä sielullensa hyvää hänen
töistänsä? Minä näin sen
myös olevan Jumalan kädes-
tä.
2:24 Eiköst ihmisen ole pa-
rembi syödä ja juoda/ ja
tehdä sielullens hywiä päiwiä
hänen töisäns? minä näin sen
myös olewan Jumalan kädes-
tä.
2:25 - "Sillä kuka voi syödä
ja kuka nauttia ilman minua?"
-
2:25 Sillä kenenkä pitäis
syömän ja kenen pitäis sitä
nautitseman paremmin kuin
minun?
2:25 Sillä cuca on iloisem-
mast syönyt ja hercullisem-
mast elänyt/ cuin minä?
2:26 Sillä hän antaa ihmisel-
le, joka on hänelle otollinen,
viisautta, tietoa ja iloa; mutta
syntiselle hän antaa työksi
koota ja kartuttaa annetta-
vaksi sille, joka on otollinen
Jumalalle. Sekin on turhuutta
ja tuulen tavoittelua.
2:26 Sillä sille ihmiselle, joka
hänelle on otollinen, antaa
hän viisauden, ymmärryksen
ja ilon; vaan syntiselle antaa
hän kovan onnen koota ja
hakea: ja se kuitenkin anne-
taan hänelle, joka on Juma-
lalle otollinen: Se on myös
turhuus ja hengen vaiva.
2:26 Sillä/ sille ihmiselle joca
hänelle on otollinen/ anda
hän wijsauden/ ymmärryxen
ja ilon. Waan syndisille anda
hän cowan onnen coota ja
hakia: Ja se cuitengin anne-
tan hänelle/ joca on Jumalal-
le otollinen: sillä se ei ole
myös muu cuin wiheljäisys.
Saarnaaja
3 LUKU
3 LUKU
III. Lucu
3:1 Kaikella on määräaika, ja
aikansa on joka asialla tai-
vaan alla.
3:1 Kaikilla on määrätty ai-
ka, ja kaikilla, mitä taivaan
alla aljetaan, on heidän het-
kensä;
3:1 CAikilla on heidän ai-
cans/ ja caikilla mitä taiwan
alla aljetan/ on heidän het-
kens.
3:2 Aika on syntyä ja aika
kuolla. Aika on istuttaa ja
aika repiä istutus.
3:2 Aika syntyä, ja aika kuol-
la; aika istuttaa, ja aika repiä
ylös istutettua.
3:2 Aica on Syndyä/ Cuolla/
Istutta/ Repiä ylös istutettua.
3:3 Aika on surmata ja aika
parantaa. Aika on purkaa ja
aika rakentaa.
3:3 Aika tappaa, ja aika pa-
rantaa; aika kukistaa, ja ai-
ka rakentaa.
3:3 Tappa/ Paranda/ Cukis-
ta/ Raketa.
3:4 Aika on itkeä ja aika
nauraa. Aika on valittaa ja
aika hypellä.
3:4 Aika itkeä, ja aika nau-
raa; aika valittaa, ja aika hy-
pätä.
3:4 Itke/ Naura/ Walitta/
Hypätä.
3:5 Aika on heitellä kiviä ja
aika kerätä kivet. Aika on
3:5 Aika heitellä kiviä ja aika
koota kiviä; aika halata, ja
3:5 Heitellä kiwiä/ coota/
Halata/ ja lacata halamast.