Basic HTML Version
17:20 Väärämielinen ei onnea
löydä, ja kavalakielinen suis-
tuu onnettomuuteen.
17:20 Häijy sydän ei löydä
mitään hyvää; ja jolla paha
kieli on, se lankee onnetto-
muuteen.
17:20 Häijy sydän ei löydä
mitän hywä/ ja jolla paha
kieli on/ hän lange onnetto-
muteen.
17:21 Tyhmä on murheeksi
siittäjällensä, ja houkan isä
on iloa vailla.
17:21 Joka tyhmän synnyt-
tää, hänellä on murhe, ja
tyhmän isällä ei ole iloa.
17:21 Joca tyhmän synnyttä/
hänellä on murhe/ ja tyhmän
Isällä ei ole ilo.
17:22 Terveydeksi on iloinen
sydän, mutta murtunut mieli
kuivuttaa luut.
17:22 Iloinen sydän tekee
elämän suloiseksi, vaan su-
rullinen sydän kaivaa luut.
17:22 Iloinen sydän teke
elämän suloisexi/ waan surul-
linen sydän cuiwa luut.
17:23 Jumalaton ottaa lah-
juksen vastaan toisen povelta
vääristääksensä oikeuden tiet.
17:23 Jumalatoin ottaa mie-
lellänsä salaisesti lahjoja,
mutkataksensa lain teitä.
17:23 Jumalatoin otta mielel-
läns salaisest lahjat/ mutca-
taxens lain teitä.
17:24 Ymmärtäväisellä on
viisaus kasvojensa edessä,
mutta tyhmän silmät kiertävät
maailman rantaa.
17:24 Toimellinen mies lait-
taa itsensä viisaasti, vaan
tyhmä heittelee silmiänsä
sinne ja tänne.
17:24 Toimellinen mies laitta
hänens wijsasti/ waan tyhmä
heittele silmiäns sinne ja tän-
ne.
17:25 Tyhmä poika on isäl-
lensä suruksi ja synnyttäjäl-
lensä mielihaikeaksi.
17:25 Hullu poika on isänsä
suru, ja äidillensä murhe,
joka hänen synnyttänyt on.
17:25 Hullu poica on Isäns
suru/ ja äitillens murhe/ joca
hänen synnyttänyt on.
17:26 Paha jo sekin, jos syy-
töntä sakotetaan; kovin koh-
tuutonta, jos jaloja lyödään.
17:26 Ei ole se hyvä, että
vanhurskalle tehdään väärin,
taikka että sitä ruhtinasta
lyödään, joka oikein tuomit-
see.
17:26 Ei ole se hywä/ että
wanhurscalle tehdän wäärin/
taicka että sitä Ruhtinasta
lyödän/ joca oikein duomid-
ze.
17:27 Joka hillitsee sanansa,
on taitava, ja mielensä malt-
tava on ymmärtäväinen mies.
17:27 Toimellinen mies tai-
taa puheensa tallella pitää,
ja taitava mies on kallis sie-
lu.
7:27 Toimellinen mies taita
puhens tallella pitä/ ja taita-
wa mies on callis sielu.
17:28 Hullukin käy viisaasta,
jos vaiti on; joka huulensa
sulkee, on ymmärtäväinen.
17:28 Jos tyhmä vaiti olis,
niin hän viisaaksi luettaisiin,
ja toimelliseksi, jos hän
suunsa pitäis kiinni.
17:28 Jos tyhmä wai olis/
nijn hän wijsaxi luetaisin/ ja
toimellisexi/ jos hän suuns
pidäis kijnni.
Sananlaskut
18 LUKU
18 LUKU
XVIII. Lucu
18:1 Eriseurainen noudattaa
omia pyyteitään; kaikin neu-
voin hän riitaa haastaa.
18:1 Eripurainen etsii mitä
hänelle kelpaa, ja sekoittaa
itsensä kaikkiin asioihin.
18:1 ERipurainen edzi mitä
hänelle kelpa/ ja secoitta
idzens caickeen wijsauteen.
18:2 Tyhmän halu ei ole
ymmärrykseen, vaan tuomaan
julki oma mielensä.
18:2 Tyhmällä ei ole himo
ymmärrykseen, vaan niitä
ilmoittamaan, mitkä ovat
hänen sydämessänsä.
18:2 Tyhmällä ei ole himo
ymmärryxeen/ mutta mitä
hänellä on hänen sydä-
mesäns.
18:3 Kunne jumalaton tulee,
tulee ylenkatsekin, ja häpeäl-
lisen menon mukana häväis-
tys.
18:3 Jumalattoman tullessa
tulee ylönkatse, pilkka ja
häpiä.
18:3 Cusa jumalatoin hallid-
ze/ sijnä on ylöncadze/
pilcka ja häpiä.