Basic HTML Version
nun ääneni, kun minä sinua
huudan.
ääneni, koska minä sinua
huudan.
ota corwijs minun änen/
cosca minä sinua rucoilen.
141:2 Minun rukoukseni ol-
koon suitsutusuhri sinun kas-
vojesi edessä, minun kätteni
kohottaminen olkoon ehtoo-
uhri.
141:2 Kelvatkoon minun ru-
koukseni sinun edessäs
niinkuin savu-uhri, minun
kätteni ylennys niinkuin eh-
too-uhri.
Ps 141:2 Kelwatcon minun
rucouxen sinun edesäs nijn-
cuin sawuuhri/ minun käteni
ylönnys nijncuin ehtouhri.
141:3 Herra, pane minun
suulleni vartija, vartioitse mi-
nun huulteni ovea.
141:3 \Herra\, varjele mi-
nun suuni ja varjele minun
huuleni.
Ps 141:3 HERra kätke minun
suun/ ja warjele minun huu-
leni.
141:4 Älä salli minun sydä-
meni taipua pahaan, pitä-
mään jumalatonta menoa
väärintekijäin kanssa. Minä en
tahdo maistaa heidän herk-
kupalojansa.
141:4 Älä kallista minun sy-
däntäni mihinkään pahuu-
teen, pitämään jumalatointa
menoa pahointekiäin kanssa,
etten minä söisi niitä, mitkä
heille kelpaavat.
Ps 141:4 Älä callista minun
sydändäni mihingän pahu-
teen/ pitämän jumalatoinda
meno pahointekiäin cansa/
etten minä söis nijstä jotca
heille kelpawat.
141:5 Lyököön minua van-
hurskas: se on rakkautta; ku-
rittakoon hän minua: se on
öljyä minun päähäni, siitä
minun pääni älköön kieltäyty-
kö. Sillä vielä vähän aikaa,
niin minun rukoukseni täyttyy,
mutta heidän käy pahoin:
141:5 Vanhurskas lyökään
minua ystävällisesti, ja nuh-
delkaan minua, se olkoon
niinkuin öljy minun pääni
päällä; sillä minä vielä rukoi-
len heidän pahuuttansa vas-
taan.
Ps 141:5 Wanhurscas lyökän
minua ystäwällisest/ ja laitta-
can minua/ se teke minun
aiwa hywä/ nijncuin Balsam
minun pääni päällä: sillä minä
rucoilen alati/ ettei he minua
wahingoidzis.
141:6 heidän päämiehensä
syöstään kalliolta alas, ja sil-
loin kuullaan minun sanani
suloisiksi.
141:6 Heidän opettajansa
sysättäköön kiveen, niin sitte
kuullaan minun opetukseni
suloiseksi.
Ps 141:6 Heidän opettajans
sysättäkön kiween/ nijn sijtte
cuullan minun opetuxen su-
loisexi.
141:7 Niinkuin maa kynne-
tään ja kuokitaan, niin ovat
meidän luumme hajotetut
tuonelan kuilun suulle.
141:7 Meidän luumme ovat
hajoitetut haudan reunalle,
niinkuin joku maan repis ja
kaivais.
Ps 141:7 Meidän luum owat
hajotetut haman helwettijn/
nijncuin jocu maan repis ja
caiwais.
141:8 Mutta sinuun, Herra,
Herra, minun silmäni katsovat,
sinuun minä turvaan. Älä hyl-
kää minun sieluani.
141:8 Sillä sinua, \Herra\,
Herra, minun silmäni katso-
vat: minä uskallan sinuun,
älä minun sieluani hylkää.
Ps 141:8 Sillä sinua HERra
HERra minun silmäni cadzo-
wat/ minä uscallan sinuun/
älä minun sieluani hyljä.
141:9 Varjele minua niiden
pauloista, jotka minua pyy-
dystävät, väärintekijäin an-
soista.
141:9 Varjele minua siitä
paulasta, jonka he asettivat
eteeni, ja pahointekiäin an-
sasta.
Ps 141:9 Warjele minua sijtä
paulasta/ jonga he asetit
eteeni/ ja pahointekiäin an-
sasta.
141:10 Kaatukoot kaikki ju-
malattomat omiin kuoppiinsa;
mutta suo minun ne välttää.
141:10 Jumalattomat lan-
keevat toinen toisensa kans-
sa omiin verkkoihinsa, sii-
henasti kuin minä pääsen
ohitse.
Ps 141:10 Jumalattomat lan-
gewat toinen toisens cansa
omijn werckoihins/ mutta mi-
nä aina pääsen.