Basic HTML Version
139:8 Jos minä taivaaseen
nousisin, niin sinä olet siellä;
jos minä tuonelaan vuoteeni
tekisin, niin katso, sinä olet
siellä.
139:8 Jos minä astuisin ylös
taivaaseen, niin sinä siellä
olet: jos minä vuoteeni helve-
tissä rakentaisin, katso, sinä
myös siellä olet.
Ps 139:8 Jos minä astuisin
taiwaseen/ nijn sinä siellä
olet/ jos minä wuoteni helwe-
tis rakennaisin/ cadzo/ sinä
myös siellä olet.
139:9 Jos minä kohoaisin
aamuruskon siivillä ja asettui-
sin asumaan meren ääriin,
139:9 Jos minä ottaisin aa-
muruskon siivet, ja asuisin
meren äärissä,
Ps 139:9 Jos minä ottaisin
amuruscon sijwet/ ja asuisin
meren ärisä:
139:10 sielläkin sinun kätesi
minua taluttaisi, sinun oikea
kätesi tarttuisi minuun.
139:10 Niin sinun kätes siel-
läkin minua johdattais, ja
sinun oikia kätes pitäis mi-
nun.
Ps 139:10 Nijn sinun kätes
cuitengin sinne weis minua/
jä sinun oikia kätes pidäis
minun.
139:11 Ja jos minä sanoisin:
"Peittäköön minut pimeys, ja
valkeus minun ympärilläni tul-
koon yöksi",
139:11 Jos minä sanoisin:
pimeys kuitenkin peittää mi-
nun, niin on myös yö valke-
us minun ympärilläni.
Ps 139:11 Jos minä sanoisin:
pimeys peittäkön minua/ nijn
myös yön täyty olla walkeu-
den minun ymbärilläni.
139:12 niin ei pimeyskään
olisi sinulle pimeä: yö valaisisi
niinkuin päivä, pimeys olisi
niinkuin valkeus.
139:12 Sillä ei pimeys sinun
edessäs pimitä, ja yö valistaa
niinkuin päivä; pimeys on
niinkuin valkeus.
Ps 139:12 Sillä ei pimeys ole
sinun tykönäs pimeys/ ja yö
walista nijncuin päiwä/ pime-
ys on nijncuin walkeus.
139:13 Sillä sinä olet luonut
minun munaskuuni, sinä ku-
doit minut kokoon äitini koh-
dussa.
139:13 Sinun hallussas ovat
minun munaskuuni: sinä
peitit minun äitini kohdussa.
Ps 139:13 Sinun woimasas
owat minun munascuuni/ si-
nä peitit minun äitini cohdu-
sa.
139:14 Minä kiitän sinua siitä,
että olen tehty ylen ihmeelli-
sesti; ihmeelliset ovat sinun
tekosi, sen minun sieluni kyllä
tietää.
139:14 Minä kiitän sinua sen
edestä, että minä niin aivan
ihmeellisesti tehty olen: ih-
meelliset ovat sinun tekos, ja
sen minun sieluni kyllä tie-
tää.
Ps 139:14 Minä kijtän sinua
sen edestä/ että minä ihmel-
lisest tehty olen/ ihmelliset
owat sinun tecos/ ja sen mi-
nun sielun kyllä tietä.
139:15 Minun luuni eivät ol-
leet sinulta salatut, kun minut
salassa valmistettiin, kun mi-
nut taiten tehtiin maan sy-
vyyksissä.
139:15 Ei minun luuni olleet
sinulta salatut, kuin minä
siinä salaisesti tehty olin,
kuin minä maan sisällä niin
taitavasti koottu olin.
Ps 139:15 Ei minun luuni ol-
let sinulda salatut/ cosca
minä sijnä salaises tehty
olin/ cosca minä olin luotu
alhalla maasa.
139:16 Sinun silmäsi näkivät
minut jo idussani. Minun päi-
väni olivat määrätyt ja kirjoi-
tetut kaikki sinun kirjaasi, en-
nenkuin ainoakaan niistä oli
tullut.
139:16 Sinun silmäs näkivät
minun, kuin en vielä valmis-
tettu ollut, ja kaikki päivät
sinun kirjaas olivat kirjoite-
tut, jotka vielä oleman piti,
joista ei yksikään silloin vielä
tullut ollut.
Ps 139:16 Sinun silmäs näit
minun/ cosca en minä wielä
walmistettu ollut/ ja caicki
päiwät sinun kirjaas olit kirjoi-
tetut/ jotca wielä oleman
piti/ joista ei yxikän silloin
wielä tullut ollut.
139:17 Mutta kuinka kalliit
ovat minulle sinun ajatuksesi,
Jumala, kuinka suuri on niit-
ten luku!
139:17 Mutta kuinka kalliit
ovat minun edessäni, Juma-
la, sinun ajatukses? kuinka
suuri on heidän lukunsa?
Ps 139:17 Mutta cuinga callit
owat minun edesäni Jumala
sinun ajatuxes ? cuinga suuri
on heidän lucuns.
139:18 Jos minä tahtoisin ne
139:18 Jos minä heitä luki-
Ps 139:18 Jos minä heitä