Basic HTML Version
137:4 Kuinka me voisimme
veisata Herran virsiä vieraalla
maalla?
137:4 Kuinka me veisaisim-
me \Herran\ veisun vieraalla
maalla?
Ps 137:4 Cuinga me wei-
saisim HERran weisun wieralla
maalla ?
137:5 Jos minä unhotan si-
nut, Jerusalem, niin unhota
sinä minun oikea käteni.
137:5 Jos minä unohdan si-
nua, Jerusalem, niin olkoon
oikia käteni unohdettu.
Ps 137:5 Jos minä unhodan
sinua Jerusalem/ nijn olcon
minun oikia käten unohdettu.
137:6 Tarttukoon kieleni suu-
ni lakeen, ellen minä sinua
muista, ellen pidä Jerusale-
mia ylimpänä ilonani.
137:6 Tarttukoon kieleni
suuni lakeen, ellen minä si-
nua muista, ellen minä tee
Jerusalemia ylimmäiseksi
ilokseni.
Ps 137:6 TArttucon minun
kielen suuni lakeen/ ellen
minä sinua muista/ ellen mi-
nä tee Jerusalemita minun
ylimmäisexi iloxeni.
137:7 Muista, Herra, Jerusa-
lemin tuhopäivä, kosta se
Edomin lapsille, jotka sanoi-
vat: "Hajottakaa se, hajotta-
kaa perustuksia myöten!"
137:7 \Herra\, muista Edo-
min lapsia Jerusalemin päi-
vänä, jotka sanovat: repikäät
maahan hamaan hänen pe-
rustukseensa asti.
Ps 137:7 HERra muista Edo-
min lapsia Jerusalemin päi-
wänä/ jotca sanowat: raadel-
cat/ raadelcat caicki haman
hänen perustuxens asti.
137:8 Tytär Baabel, sinä hä-
viön oma, autuas se, joka
sinulle kostaa kaiken, minkä
olet meille tehnyt!
137:8 Sinä hävitetty tytär,
Babel; autuas on, se joka
sinulle kostaa, niinkuin sinä
meille tehnyt olet.
Ps 137:8 Sinä häwitetty tytär
Babel/ autuas on se joca
sinulle costa/ nijncuin sinä
meille tehnyt olet.
137:9 Autuas se, joka ottaa
sinun pienet lapsesi ja murs-
kaa ne kallioon!
137:9 Autuas on se, joka
piskuiset lapses ottaa ja
paiskaa kiviin.
Ps 137:9 Autuas on se joca
sinun piscuiset lapses otta/
ja paisca kiwijn.
PSALMI 138
138 PSALTTARI
CXXXVIII. Psalmi .
138:1 Daavidin virsi. Minä kii-
tän sinua kaikesta sydämes-
täni, veisaan sinun kiitostasi
jumalien edessä.
138:1 Davidin. Minä kiitän
sinua kaikesta sydämestäni:
jumalain edessä minä sinulle
kiitosta veisaan.
Ps 138:1 Dawidin. MInä kijtän
sinua coco sydämestäni/ ju-
malitten edes minä sinulle
kijtost weisan.
138:2 Minä rukoilen sinua
kumartuneena sinun pyhään
temppeliisi päin ja kiitän si-
nun nimeäsi sinun armosi ja
totuutesi tähden; sillä sinä
olet osoittanut, että sinun
lupauksesi on suuri yli kaiken,
mitä sinun nimesi ilmoittaa.
138:2 Minä tahdon kumarta-
en rukoilla sinun pyhän
templis puoleen, ja kiittää
sinun nimeäs, sinun armos
ja totuutes tähden; sillä sinä
teit nimes ja sanas suureksi
kaikkein ylitse.
Ps 138:2 Minä cumarran si-
nun pyhän Templis puoleen/
ja kijtän sinun nimes/ sinun
hywydes ja wacuudes täh-
den/ sillä sinä teit sinun ni-
mes cunnialisexi caickein
päälle/ sinun sanallas.
138:3 Sinä päivänä, jona mi-
nä huusin, sinä vastasit mi-
nulle; sinä rohkaisit minua:
minun sieluni sai voiman.
138:3 Koska minä sinua
avukseni huudan, niin sinä
kuulet minua, ja annat sie-
lulleni suuren väkevyyden.
Ps 138:3 Cosca minä sinua
rucoilen nijn cuuldele minua/
ja anna minun sielulleni suuri
wäkewys.
138:4 Herra, kaikki maan ku-
ninkaat ylistävät sinua, kun
kuulevat sinun suusi sanat.
138:4 \Herra\! sinua kiittä-
vät kaikki kuninkaat maan
päällä, että he kuulevat si-
nun suus sanoja,
Ps 138:4 HERra/ sinua kijttä-
wät caicki Cuningat maan
päällä/ että he cuulewat si-
nun suus sanoja.
138:5 Ja he veisaavat Herran
138:5 Ja veisaavat \Herran\
Ps 138:5 Ja weisawat HERran