Basic HTML Version
sestani minun luuni tarttuvat
minun nahkaani.
wat tuscalla minun lihaani/
itkemisest ja huocamisesta.
102:7 Minä olen kuin pelikaa-
ni erämaassa, olen kuin
huuhkaja raunioissa.
102:7 Minä olen niinkuin
ruovonpäristäjä korvessa:
minä olen niinkuin hyypiä
hävitetyissä kaupungeissa.
Ps 102:7 Minä olen aewa
nijncuin ruogonpäristäjä cor-
wesa/ minä olen nijncuin
Hyypiä häwitetyisä Caupun-
geisa.
102:8 Minä olen uneton, olen
kuin yksinäinen lintu katolla.
102:8 Minä valvon, ja olen
niinkuin yksinäinen lintu
katon päällä.
Ps 102:8 Minä walwon ja olen
nijncuin yxinäinen lindu caton
päällä.
102:9 Kaiken päivää vihollise-
ni minua häpäisevät; ne, jotka
riehuvat minua vastaan, ki-
roavat minun nimeni kautta.
102:9 Joka päivä häpäisevät
viholliseni minua, ja jotka
minua syljeskelevät, vanno-
vat minun kauttani.
Ps 102:9 Jocapäiwä hä-
wäisewät minun wiholliseni
minua/ ja jotca minua syljes-
kelewät/ wannowat minun
cauttani.
102:10 Sillä minä syön tuh-
kaa kuin leipää ja sekoitan
juomani kyyneleillä
102:10 Sillä minä syön tuh-
kaa niinkuin leipää, ja sekoi-
tan juomani itkulla,
Ps 102:10 Sillä minä syön
tuhca nijncuin leipä/ ja se-
coitan minun juoman itculla.
102:11 sinun vihasi ja kiivas-
tuksesi tähden, sillä sinä olet
nostanut minut ylös ja vis-
kannut pois.
102:11 Sinun uhkaukses ja
vihas tähden, ettäs minun
nostanut olet ja paiskannut
maahan.
Ps 102:11 Sinun uhcauxes ja
wihas tähden/ ettäs minun
nostanut olet ja paiscannut
maahan.
102:12 Minun päiväni ovat
kuin pitenevä varjo, ja minä
kuivun kuin ruoho.
102:12 Minun päiväni ovat
kuluneet niinkuin varjo, ja
minä kuivetun niinkuin ruo-
ho.
Ps 102:12 Minun päiwäni
owat culunet nijncuin warjo/
ja minä cuiwetun nijncuin
ruoho.
102:13 Mutta sinä, Herra, hal-
litset iankaikkisesti, sinun
muistosi pysyy polvesta pol-
veen.
102:13 Mutta sinä, \Herra\,
pysyt ijankaikkisesti, ja si-
nun muistos sukukunnasta
sukukuntaan.
Ps 102:13 Mutta sinä HERra
pysyt ijancaickisest/ ja sinun
muistos sucucunnasta sucu-
cundaan
102:14 Nouse ja armahda
Siionia, sillä aika on tehdä
sille laupeus ja määrähetki
on tullut.
102:14 Nouse siis ja armah-
da Zionia; sillä aika on häntä
armahtaa, ja aika on tullut.
Ps 102:14 Nouse sijs ja ar-
mahda Zionita/ sillä aica on
händä armahta/ ja aica on
tullut.
102:15 Sillä sen kivet ovat
sinun palvelijoillesi rakkaat, ja
sen soraläjiä heidän on sääli.
102:15 Sillä sinun palvelias
halajavat sitä rakentaa, ja
näkisivät mielellänsä, että
hänen kivensä ja kalkkinsa
valmiit olisivat,
Ps 102:15 Sillä sinun palweli-
as halajawat sitä raketta/ ja
näkisit mielelläns/ että hänen
kiwens ja calckins walmit oli-
sit.
102:16 Silloin pakanat pel-
käävät Herran nimeä ja kaikki
maan kuninkaat sinun kun-
niaasi,
102:16 Että pakanat
\Herran\ nimeä pelkäisivät,
ja kaikki kuninkaat maan
päällä sinun kunniaas.
Ps 102:16 Että pacanat HER-
ra sinun nimes pelkäisit/ ja
caicki Cuningat maan päällä
sinun cunniatas.
102:17 kun Herra rakentaa
Siionin ja ilmestyy kunnias-
sansa,
102:17 Kuin \Herra\ raken-
taa Zionin, niin hän nähdään
kunniassansa.
Ps 102:17 Että HERra raken-
da Zionin/ ja ilmandu hänen
cunniasans.