Basic HTML Version
6:20 he joutuivat häpeään,
kun niihin luottivat, pettyivät
perille tullessansa.
6:20 Mutta heidän pitää hä-
piään tuleman, ratki suru-
toinna ollessansa; ja heidän
pitää häpeemän siihen tul-
tuansa.
6:20 Mutta heidän pitä häpi-
ään tuleman/ ratki surutoinna
ollesans/ ja heidän pitä hä-
piämän sijhen tulduans.
6:21 Niin te olette nyt tyhjän
veroiset: te näette kauhun ja
peljästytte.
6:21 Sillä ette nyt mitään ole;
ja että te näette surkeuden,
pelkäätte te.
6:21 Sillä et te nyt mitän
ole/ ja että te näette surkiu-
den/ pelkät te.
6:22 Olenko sanonut: 'Anta-
kaa minulle ja suorittakaa
tavaroistanne lahjus minun
puolestani,
6:22 Olenko minä sanonut:
Tuokaat minulle! eli anta-
kaat minun edestäni lahjoja
teidän tavarastanne?
6:22 Olengo minä sanonut:
tuocat tänne/ lahjoittacat
minulle tawarastan.
6:23 pelastakaa minut viholli-
sen vallasta ja lunastakaa
minut väkivaltaisten käsistä'?
6:23 Ja pelastakaat minua
vihollisten kädestä, ja vapah-
takaat minua tyrannein kä-
sistä?
6:23 Ja pelastacat minua wi-
hollisen kädest/ ja wapahta-
cat minua tyrannein käsistä.
6:24 Opettakaa minua, niin
minä vaikenen; neuvokaa mi-
nulle, missä olen erehtynyt.
6:24 Opettakaat minua, mi-
nä olen ääneti, ja jota en mi-
nä tiedä, niin neuvokaat mi-
nua.
6:24 Opettacat minua/ minä
olen äneti/ ja jota en minä
tiedä/ sitä neuwocat minulle.
6:25 Kuinka tehoaakaan oi-
kea puhe! Mutta mitä merkit-
see teidän nuhtelunne?
6:25 Kuinka vahvat ovat oi-
keuden puheet? kuka teissä
on se, joka sitä laittaa tai-
taa?
6:25 Mixi te laitatte oikiata
puhetta?
6:26 Cuca teistä on se/ joca
sitä laitta taita?
6:26 Aiotteko nuhdella sano-
ja? Tuultahan ovat epätoivoi-
sen sanat.
6:26 Te ajattelette sanoja,
ainoastaan nuhdellaksenne,
ja teette sanoillanne epäile-
väisen mielen.
te ajattelette sanoja/ ainoa-
stans nuhdellaxen/ ja teette
sanoillan epäilewäisen mielen.
6:27 Orvostakin te heittäisitte
arpaa ja hieroisitte kauppaa
ystävästänne.
6:27 Te karkaatte köyhän
orvon päälle, ja kaivatte lä-
himmäisellenne kuoppaa.
6:27 Te carcatte köyhän or-
woin päälle/ ja caiwatte lä-
himmäisellen cuoppa.
6:28 Mutta suvaitkaa nyt
kääntyä minuun; minä totises-
ti en valhettele vasten kasvo-
janne.
6:28 Mutta että te nyt tah-
dotte, niin katsokaat minun
päälleni, jos minä teidän
edessänne valhettelen.
6:28 Mutta että te olette ru-
wennet/ cadzocat jos te löy-
dätte minun jotakin walehte-
lewan teidän edesän.
6:29 Palatkaa, älköön vää-
ryyttä tapahtuko; palatkaa,
vielä minä olen oikeassa sii-
nä.
6:29 Palatkaat nyt, olkoon
pois vääryys: Tulkaat jälleen;
minun vastaukseni pitää oi-
kia oleman.
6:29 Wastatcat mikä oikeus
on/ minun wastauxen pitä
oikia oleman.
6:30 Olisiko minun kielelläni
vääryys? Eikö suulakeni tunti-
si, mikä turmioksi on?"
6:30 Onko minun kielessäni
vääryyttä? eikö minun suu-
lakeni ymmärrä vaivoja?
6:30 Mitämax ei minun kiele-
sän ole wääryt/ ja minun
suuni ei tuo edes paha.
Job
7 LUKU
7 LUKU
VII. Lucu
7:1 "Eikö ihmisen olo maan
päällä ole sotapalvelusta, ei-
vätkö hänen päivänsä ole
niinkuin palkkalaisen päivät?
7:1 Eikö ihminen aina pidä
oleman sodassa maan pääl-
lä; ja hänen päivänsä ovat
niinkuin orjan päivät?
7:1 EIkö ihmisen aina pidä
oleman sodas maan päällä/
ja hänen päiwäns nijncuin
orjan päiwät?