Basic HTML Version
saastainen ruoka.
den.
ruocan minun kipuni tähden.
6:8 Oi, jospa minun pyyntöni
täyttyisi ja Jumala toteuttaisi
minun toivoni!
6:8 Jospa minun rukoukseni
tapahtuis, ja Jumala antais
minulle, mitä minä toivon!
6:8 Josca minun rucouxen
tapahduis/ ja Jumala annais
minulle mitä mniä toiwon.
6:9 Jospa Jumala suvaitsisi
musertaa minut, ojentaa kä-
tensä ja katkaista elämäni
langan!
6:9 Että Jumala tahtois ja
löis minun rikki, ja päästäis
kätensä särkemään minua;
6:9 Että Jumala löis minun
ricki/ ja päästäis kätens sär-
kemän minua.
6:10 Niin olisi vielä lohdutuk-
senani - ja ilosta minä hy-
pähtäisin säälimättömän tus-
kan alla - etten ole kieltänyt
Pyhän sanoja.
6:10 Niin olis minulla vielä
sitte lohdutus, ja minä vah-
vistuisin sairaudessani, ellei
hän säästäisi minua: en ole
mitään kuitenkaan kieltänyt
pyhän puhetta.
6:10 Nijn olis minulla wielä
sijtte lohdutus/ ja minä wah-
wistuisin minun sairaudesani:
Ei hän säästä/ en ole minä
cuitengan kieldänyt pyhän
puhetta.
6:11 Mikä on minun voimani,
että enää toivoisin, ja mikä
on loppuni, että tätä kärsisin?
6:11 Mikä on minun väkeni,
että minä voisin toivoa? ja
mikä on minun loppuni, että
minun sieluni vois kärsiväi-
nen olla?
6:11 Mikä on minun wäken
että minä woisin toiwo/ ja
mikä on minun loppun/ että
minun sielun wois kärsiwäinen
olla:
6:12 Onko minun voimani
vahva kuin kivi, onko minun
ruumiini vaskea
6:12 Onko minun väkeni ki-
vinen? eli minun lihani vas-
kinen?
6:12 Ei ole minun wäken ki-
winen/ eikä minun lihan was-
kinen.
6:13 Eikö minulla ole enää
mitään apua, onko pelastus
minusta karkonnut?
6:13 Ei ole minulla missään
apua; ja minun saatuni on
pois ajettu minulta.
6:13 Ei ole minulla cusan
apua/ ja minun saatun on
pois.
6:14 Tuleehan ystävän olla
laupias nääntyvälle, vaikka
tämä olisikin hyljännyt Kaikki-
valtiaan pelon.
6:14 Joka ei osoita lähim-
mäisellensä laupiutta, hän
hylkää Kaikkivaltiaan pel-
von.
6:14 Joca ei osota lähimmäi-
sellens laupiutta hän hyljä
Caickiwaldian pelgon.
6:15 Minun veljeni ovat petol-
liset niinkuin vesipuro, niin-
kuin sadepurot, jotka juokse-
vat kuiviin.
6:15 Minun veljeni ovat rik-
koneet minua vastaan, niin-
kuin oja ja niinkuin väkevä
virta ohitse menneet,
6:15 Minun weljeni owat
rickonet minua wastan/ nijn-
cuin oja/ ja nijncuin wirta
ohidze wuota.
6:16 Ne ovat jääsohjusta sa-
meat, niihin kätkeytyy lumi;
6:16 Jotka ovat kauhiat jääs-
tä, ja jotka lumi peittää.
6:16 Jotca owat cauhiat jääs-
tä/ ja jotca lumi peittä.
6:17 auringon paahtaessa ne
ehtyvät, ne häviävät paikas-
tansa helteen tullen.
6:17 Kuin helle heitä ahdis-
taa, pitää heidän näänty-
män, ja kuin palava on, pitää
heidän katooman paikastan-
sa.
6:17 Cosca helle heitä ahdis-
ta/ pitä heidän näändymän/
ja cosca palawa on/ pitä
heidän catoman paicastans.
6:18 Niiden juoksun urat
mutkistuvat, ne haihtuvat tyh-
jiin ja katoavat.
6:18 Heidän polkunsa poik-
keevat pois; he raukeevat
tyhjään ja hukkuvat.
6:18 Heidän polcuns poicke-
wat pois/ he raukewat tyhjän
ja huckuwat.
6:19 Teeman karavaanit tä-
hystelivät, Seban matkueet
odottivat niitä;
6:19 He katsoivat Temanin
tietä, rikkaan Arabian polku-
ja he toivoivat.
6:19 He cadzoit Themanin
tietä/ rickan Arabian polcuja
he toiwoit.