Basic HTML Version
sanoisimmekaan herralleni,
mitä puhuisimme ja millä
puolustautuisimme! Jumala on
paljastanut palvelijaisi syylli-
syyden. Katso, me olemme
herrani orjat, niin hyvin me
muut kuin se, jolta malja löy-
tyi.
me vastaamme minun her-
ralleni? Taikka mitä me pu-
humme? Taikka millä me
taidamme itsemme puhdis-
taa? Jumala on löytänyt si-
nun palveliais vääryyden:
katso, me olemme meidän
herramme orjat, sekä me,
että se, jolta malja löydettiin.
me wastamme minun herral-
leni? taicka mitä me puhum-
me? taicka millä me taidam
idzem puhdista? Jumala on
löytänyt sinun palweliais wää-
ryden/ cadzo/ me olem
meidän herram orjat/ sekä
me/ että se jolda malja löyt-
tin.
44:17 Hän sanoi: Pois se,
että minä tekisin niin! Se,
jolta malja löytyi, olkoon mi-
nun orjani, mutta te muut
menkää rauhassa kotiin isän-
ne luo.
44:17 Mutta hän sanoi: pois
se, että minä niin tekisin;
sen miehen, jolta malja on
löydetty, pitää oleman minun
orjani; mutta menkäät te
rauhassa isänne tykö.
44:17 Mutta hän sanoi: pois
se/ että minä nijn tekisin/
sen miehen/ jolda malja on
löytty/ pitä oleman minun
orjan/ mutta mengät te rau-
has Isänne tygö.
44:18 Silloin Juuda astui hä-
nen eteensä ja sanoi: Oi her-
rani, salli palvelijasi puhua
sananen herrani kuullen, äl-
köönkä vihasi syttykö palveli-
jaasi kohtaan, sillä sinä olet
niinkuin itse farao!
44:18 Niin Juuda astui hä-
nen tykönsä, ja sanoi: ah
minun herrani, suo nyt pal-
velias puhua yksi sana mi-
nun herrani korvissa, ja äl-
kään julmistuko sinun vihas
sinun palvelias päälle, sillä
sinä olet niinkuin Pharao.
44:18 NIin Juda astui hänen
tygöns/ ja sanoi: minun her-
ran/ suo nyt sinun palwelias
puhua yxi sana minun herrani
corwisa/ ja älkön julmistuco
sinun wihas sinun palwelias
päälle/ sillä sinä olet nijncuin
Pharao.
44:19 Herrani kysyi palvelijoil-
taan sanoen: Onko teillä isää
tai veljeä?
44:19 Minun herrani kysyi
hänen palvelioiltansa, sano-
en: onko teillä isää taikka
veljeä?
44:19 Minun herran kysyi hä-
nen palwelioillens/ sanoden:
ongo teillä Isä taicka welje.
44:20 Me vastasimme herral-
leni: Meillä on kotona vanha
isä ja veli, joka on syntynyt
hänen vanhoilla päivillänsä ja
on vielä nuori; mutta tämän
veli on kuollut, ja niin hän on
jäänyt yksin äidistänsä, ja
hänen isänsä rakastaa häntä.
44:20 Niin me vastasimme
meidän herraamme: meillä
on vanha isä, ja nuorukai-
nen syntynyt hänen vanhalla
ijällänsä, jonka veli on kuol-
lut, ja hän on yksinänsä jää-
nyt äidistänsä, ja hänen
isänsä pitää hänen rakkaa-
na.
44:20 Nijn me wastaisimme:
meillä on wanha Isä ja nuo-
rucainen/ syndynyt hänen
wanhalla ijälläns/ jonga weli
on cuollut/ ja hän on
yxinäns jäänyt hänen äitis-
täns/ ja hänen Isäns pitä
hänen rackana.
44:21 Niin sinä sanoit palveli-
joillesi: Tuokaa hänet tänne
minun luokseni, että silmäni
saisivat katsella häntä.
44:21 Niin sinä sanoit palve-
lioilles: tuokaat häntä tänne
minun tyköni, että minä
saan nähdä hänen.
44:21 Nijn sinä sanoit palwe-
lioilles: tuocat händä tänne
minun tygöni/ ja minä hänel-
le hywä teen.
44:22 Me vastasimme herral-
leni: Nuorukainen ei saata
jättää isäänsä, sillä jos hän
jättäisi isänsä, niin tämä kuo-
lisi.
44:22 Mutta me vastasimme
minun herralleni: ei taida
nuorukainen jättää isäänsä;
sillä jos hän jättäis isänsä,
niin hän kuolis.
44:22 Mutta me wastaisim
minun herralleni: ei taida
nuorucainen tulla pois Isäns
tykö/ jos hän jättäis Isäns/
nijn hän cuolis.
44:23 Mutta sinä sanoit pal-
velijoillesi: Jos nuorin veljenne
ei tule tänne teidän kanssan-
44:23 Niin sinä sanoit palve-
lioilles: jollei teidän nuorin
veljenne tule teidän kans-
44:23 Nijn sinä sanoit palwe-
lioilles: jollei teidän nuorin
weljen tule teidän cansan/