Basic HTML Version
maan Salomoa arvoituksilla.
Hän tuli sangen suuren seu-
rueen kanssa, mukanaan ka-
meleja, jotka kantoivat hajuai-
neita, kultaa ylen paljon ja
kalliita kiviä. Ja kun hän tuli
Salomon luo, puhui hän tälle
kaikki, mitä hänellä oli mie-
lessänsä.
ja kamelein kanssa, jotka
kantoivat yrttejä ja paljon
kultaa, ja kalliita kiviä, koet-
telemaan Salomoa tapauksil-
la. Ja kuin hän tuli Salomon
tykö, puhui hän hänen kans-
sansa kaikki, mitä hän sy-
dämessänsä aikonut oli.
con cansa Jerusalemijn/ ja
Camelein cansa/ jotca canna-
tit yrtejä ja paljon culda/ ja
callita kiwiä/ coetteleman Sa-
lomot tapauxilla. Ja cuin hän
tuli Salomon tygö/ puhui hän
hänen cansans caicki mitä
hän hänen sydämesäns aicoi-
nut oli.
9:2 Mutta Salomo selitti hä-
nelle kaikki hänen kysymyk-
sensä; Salomolle ei mikään
jäänyt ongelmaksi, jota hän ei
olisi hänelle selittänyt.
9:2 Ja Salomo ilmoitti hänel-
le kaikki hänen sanansa; ja
ei ollut mitään Salomolta sa-
lattu, jota ei hän ilmoittanut
hänelle.
9:1 Ja Cuningas sanoi hänelle
caicki mitä hän kysyi/ ja ei
mitän häneldä salannut/ jota
ei hän sanonut hänen
edesäns.
9:3 Kun Saban kuningatar
näki kaiken Salomon viisau-
den, linnan, jonka hän oli ra-
kentanut,
9:3 Ja kuin rikkaan Arabian
kuningatar näki Salomon
taidon ja huoneen, jonka hän
rakentanut oli,
9:2 JA cuin rickan Arabian
Drotning näki Salomon taidon
ja huonen/ jonga hän tehnyt
oli.
9:4 ruuat hänen pöydällänsä,
kuinka hänen palvelijansa
asuivat ja hänen palvelusvä-
kensä palveli ja kuinka he
olivat puetut, ja näki hänen
juomanlaskijansa ja kuinka he
olivat puetut, ja hänen
yläsalinsa, josta hän nousi
Herran temppeliin, meni hän
miltei hengettömäksi.
9:4 Ja ruat hänen pöydällän-
sä, ja hänen palveliainsa
asuinsiat, niin myös hänen
palveliainsa viran ja heidän
vaatteensa, hänen juomansa
laskiat vaatteinensa, ja so-
lan, josta \Herran\ huonee-
sen käytiin; niin ei hän taita-
nut itsiänsä enää pitää.
9:3 Ja ruan hänen pöydäl-
läns/ ja hänen palweliains
asuinsiat/ nijn myös hänen
palwelioittens wiran/ ja hei-
dän waattens/ hänen juoman-
laskians heidän waatteinens/
ja Salin/ josta HERran huone-
seen käytin/ ei hän tainnut
händäns enämbi pitä.
9:5 Sitten hän sanoi kunin-
kaalle: "Totta oli se puhe,
jonka minä kotimaahani sinus-
ta ja sinun viisaudestasi kuu-
lin.
9:5 Ja hän sanoi kuninkaal-
le: se on tosi, minkä minä
kuullut olen minun maalleni
sinun menostas ja taidostas;
9:4 Ja hän sanoi Cuningalle:
se on tosi cuin minä cuullut
olen maalleni sinun menostas
ja taidostas.
9:6 Minä en uskonut, mitä
sanottiin, ennenkuin itse tulin
ja sain omin silmin nähdä; ja
katso, ei puoltakaan sinun
suuresta viisaudestasi oltu
minulle kerrottu. Sinä olet
paljon suurempi, kuin minä
olin kuullut huhuttavan.
9:6 Vaan en minä uskonut
heidän sanojansa ennenkuin
minä itse tulin, ja minun
silmäni nähneet ovat: ja kat-
so, ei ole minulle puoliakaan
sanottu sinun suuresta tai-
dostas: sinulla on enempi,
kuin se sanoma on, jonka
minä kuulin.
9:5 Waan en minä usconut
heidän sanojans/ ennencuin
minä nyt idze tänne tullut
olen/ ja nähnyt ne silmilläni/
ja cadzo/ ei minun edesäni
nijn puolittaingan ole sanottu
sinun suurest taidostas: sinus
on enä cuin se sanoma on/
jonga minä cuulin.
9:7 Onnellisia ovat sinun
miehesi, onnellisia nämä pal-
velijasi, jotka aina saavat olla
sinun edessäsi ja kuulla sinun
9:7 Autuaat ovat sinun mie-
hes, autuaat ovat myös nä-
mät sinun palvelias, jotka
joka hetki sinun edessäs sei-
sovat ja kuultelevat taitoas.
9:6 Autuat owat sinun mie-
hes/ autuat owat myös nä-
mät sinun palwelias/ jotca
joca hetki sinun edesäs sei-