Page 1194 - Rinnakkain_Raamattu_uusi

Basic HTML Version

Niin hän söi ja joi ja paneutui
jälleen maata.
ja koska hän syönyt ja juonut
oli, niin hän pani maata jäl-
leen ja nukkui.
ja cosca hän syönyt ja juonut
oli/ nijn hän pani maata jäl-
lens ja nuckui.
19:7 Mutta Herran enkeli kos-
ketti häntä vielä toisen kerran
ja sanoi: "Nouse ja syö, sillä
muutoin käy matka sinulle
liian pitkäksi."
19:7 Ja \Herran\ enkeli pa-
lasi hänen tykönsä toisen
kerran, tarttui häneen ja sa-
noi: nouse ja syö! sillä sinulla
on pitkä matka.
19:7 Ja HERran Engeli palais
hänen tygöns toisen kerran/
rupeis häneen/ ja sanoi: nou-
se ja syö: sillä sinulla on wie-
lä pitkä matca.
19:8 Niin hän nousi ja söi ja
joi. Ja hän kulki sen ruuan
voimalla neljäkymmentä päivää
ja neljäkymmentä yötä Juma-
lan vuorelle, Hoorebille, asti.
19:8 Ja hän nousi, söi ja joi,
ja matkusti sen ruan voimalla
neljäkymmentä päivää ja nel-
jäkymmentä yötä Herran vuo-
reen Horebiin asti,
19:8 Ja hän nousi/ söi ja joi/
ja matcusti sillä syömisellä
neljäkymmendä päiwä ja yötä/
Horebin HERran wuoren asti.
19:9 Siellä hän meni luolaan
ja oli siinä yötä. Ja katso,
Herran sana tuli hänelle: hän
kysyi häneltä: "Mitä sinä täällä
teet, Elia?"
19:9 Ja tuli siellä luolaan, ja
oleskeli siellä yötä; ja katso,
\Herran\ sana sanoi hänelle:
mitäs tässä Elia teet?
19:9 Ja tuli siellä luolan ja
oleskeli siellä yötä/ ja cadzo/
HERran sana sanoi hänelle:
mitäs täsä Elia teet?
19:10 Hän vastasi: "Minä olen
kiivailemalla kiivaillut Herran,
Jumalan Sebaotin, puolesta.
Sillä israelilaiset ovat hyljän-
neet sinun liittosi, hajottaneet
sinun alttarisi ja tappaneet
miekalla sinun profeettasi. Mi-
nä yksin olen jäänyt jäljelle,
mutta minunkin henkeäni he
väijyvät, ottaaksensa sen."
19:10 Hän vastasi: minä olen
kiivauksella kiivannut
\Herran\ Jumalan Zebaotin
tähden; sillä Israelin lapset
ovat hyljänneet sinun liittos,
ja sinun alttaris kukistaneet
ja tappaneet sinun prophetas
miekalla, ja minä yksinäni
jäin, ja he etsivät minun hen-
keäni, ottaaksensa sitä pois.
19:10 Hän wastais: minä olen
kijwauxella kijwannut HERran
Jumalan Zebaothin tähden:
sillä Israelin lapset owat hyl-
jännet sinun lijttos/ ja sinun
Altaris cukistanet/ ja tappanet
sinun Prophetas miecalla/ ja
minä yxinäni jäin/ ja he edzi-
wät minun hengeni/ ottaxens
sitä.
19:11 Hän sanoi: "Mene ulos
ja asetu vuorelle Herran
eteen." Ja katso, Herra kulki
ohitse, ja suuri ja raju myrsky,
joka halkoi vuoret ja särki
kalliot, kävi Herran edellä;
mutta ei Herra ollut myrskys-
sä. Myrskyn jälkeen tuli maan-
järistys; mutta ei Herra ollut
maanjäristyksessä.
19:11 Hän sanoi: mene tästä
ulos ja astu vuorelle
\Herran\ eteen. Ja katso,
\Herra\ meni ohitse, ja suuri
ja väkevä tuuli kävi, joka vuo-
ret halkasi ja mäet särki
\Herran\ edellä; mutta ei
\Herra\ ollut tuulessa; ja
tuulen perästä tuli maanjäris-
tys, ja ei \Herra\ ollut maan-
järistyksessä;
19:11 Hän sanoi: mene tästä
ulos/ ja astu wuorelle HERran
eteen: sillä cadzo/ HERra me-
ni ohidze/ ja suuri tuuli joca
mäet särki ja wuoret halcais
HERran edellä/ mutta ei HER-
ra ollut tuules/ ja tuulen pe-
rästä tuli maan järistys/ ja ei
HERra ollut maan järistyxes.
19:12 Maanjäristyksen jälkeen
tuli tulta; mutta ei Herra ollut
tulessa. Tulen jälkeen tuli hil-
jainen tuulen hyminä.
19:12 Ja maanjäristyksen
perästä tuli tulta, ja ei
\Herra\ ollut tulessa; tulen
perästä tuli hieno tuulen hy-
minä.
19:12 Ja maan järistyxen pe-
räst tuli tuli/ ja ei HERra ollut
tules/ tulen peräst tuli hieno
tuulen hyminä.
19:13 Kun Elia sen kuuli, peitti
hän kasvonsa vaipallansa,
meni ulos ja asettui luolan
suulle. Ja katso, hänelle puhui
19:13 Kuin Elia sen kuuli
peitti hän kasvonsa hameel-
lansa, ja meni ulos ja seisoi
luolan ovella, ja katso, ääni
19:13 Cosca Elia sen cuuli/
peitti hän caswons hamellans/
ja meni ulos/ ja seisoi luolan
owella/ ja cadzo/ äni sanoi