Basic HTML Version
17:6 Ja kaarneet toivat hänel-
le leipää ja lihaa aamuin sekä
leipää ja lihaa illoin, ja hän joi
purosta.
17:6 Ja kaarneet veivät hä-
nelle leipää ja lihaa, huo-
meneltain ja ehtoona, ja hän
joi ojasta.
17:6 Ja Carnet weit hänelle
leipä ja liha/ huomeneltain ja
ehtona/ ja hän joi ojasta.
17:7 Mutta jonkun ajan kulut-
tua puro kuivui, koska siinä
maassa ei ollut satanut.
17:7 Ja monikahtain päiväin
perästä kuivui oja; sillä ei ol-
lut sadetta maakunnassa.
17:7 JA monicahtain päiwäin
perästä cuiwi oja: sillä ei ollut
sadetta maacunnas.
17:8 Ja hänelle tuli tämä Her-
ran sana:
17:8 Niin tuli \Herran\ sana
hänen tykönsä, sanoen:
17:8 Nijn tuli HERran sana
hänen tygöns/ sanoden:
17:9 "Nouse ja mene Sarpa-
tiin, joka on Siidonin aluetta,
ja asetu sinne. Katso, minä
olen käskenyt leskivaimon
elättää sinua siellä."
17:9 Nouse ja mene Sarpa-
tiin, joka Sidonin tykönä on,
ja pysy siellä: katso, minä
olen käskenyt leskivaimon
sinua siellä elättää.
17:9 Nouse ja mene Zarpat-
hijn/ joca Zidonin tykönä on/
ja pysy siellä/ sillä minä olen
käskenyt lesken sinua siellä
elättä.
17:10 Niin hän nousi ja meni
Sarpatiin. Ja kun hän tuli
kaupungin portille, niin katso,
siellä oli leskivaimo keräile-
mässä puita. Hän huusi tälle
ja sanoi: "Tuo minulle vähän
vettä astiassa juodakseni."
17:10 Ja hän nousi ja meni
Sarpatiin; ja kuin hän kau-
pungin porttiin tuli, katso,
leskivaimo oli siellä ja haki
puita, ja hän puhui hänelle,
sanoen: tuo minulle vähä vet-
tä astiassa juodakseni.
17:10 Ja hän nousi ja meni
Zarpathijn. Ja cosca hän Cau-
pungin porttijn tuli/ cadzo/
nijn leski oli siellä ja haki pui-
ta/ ja hän puhui hänelle/ sa-
noden: tuo minulle wähä wet-
tä astias juodaxeni.
17:11 Kun hän meni hake-
maan, huusi hän hänelle ja
sanoi: "Tuo minulle myös pa-
lanen leipää kädessäsi."
17:11 Kuin hän meni tuo-
maan, huusi hän häntä ja
sanoi: tuo myös minulle pala
leipää kädessäs.
17:11 Cosca hän meni tuo-
man/ huusi hän händä/ ja
sanoi: tuo myös minulle pala
leipä kädesäs.
17:12 Mutta hän vastasi: "Niin
totta kuin Herra, sinun Juma-
lasi, elää, minulla ei ole leipä-
kakkuakaan, vaan ainoastaan
kourallinen jauhoja ruukussa
ja vähän öljyä astiassa. Ja
katso, kerättyäni pari puuta
minä menen leipomaan itsel-
leni ja pojalleni, syödäksemme
ja sitten kuollaksemme."
17:12 Hän sanoi: niin totta
kuin \Herra\ sinun Jumalas
elää, ei ole minulla leipää,
mutta pivo jauhoja vakkai-
sessa ja vähä öljyä astiassa:
ja katso, minä kokoon kaksi
puuta ja menen valmista-
maan itselleni ja pojalleni,
syödäksemme ja sitte kuol-
laksemme.
17:12 Hän sanoi: nijn totta
cuin HERra sinun Jumalas
elä/ ei ole minulla leipä/
mutta pio jauhoja wackaises/
ja wähä öljyä astias: ja cad-
zo/ minä cocon yhden puun
eli caxi/ ja menen sitä wal-
mistaman minulleni ja minun
pojalleni/ syödäxem ja cuolla-
xem.
17:13 Niin Elia sanoi hänelle:
"Älä pelkää; mene ja tee, niin-
kuin olet sanonut. Mutta leivo
minulle ensin pieni kaltiainen
ja tuo se minulle. Leivo sitten
itsellesi ja pojallesi.
17:13 Ja Elia sanoi hänelle:
älä pelkää, mene ja tee niin-
kuin sinä sanonut olet; kui-
tenkin leivo minulle vähä kyr-
säinen siitä ensin ja tuo mi-
nulle; mutta itselles ja pojal-
les pitää myös sinun siitä sen
jälkeen tekemän:
17:13 Elia sanoi hänelle: älä
pelkä/ mene ja tee nijncuins
sanonut olet/ cuitengin leiwo
minulle wähä kyrsäinen sijtä ja
tuo tänne: mutta sinulles ja
sinun pojalles pitä myös sinun
sijtä tekemän:
17:14 Sillä näin sanoo Herra,
Israelin Jumala: Jauhot eivät
lopu ruukusta, eikä öljyä ole
puuttuva astiasta siihen päi-
17:14 Sillä näin sanoo
\Herra\ Israelin Jumala: Ei
jauhot vakkaisesta pidä lop-
puman ja öljy astiasta ei pidä
puuttuman, siihen päivään
17:14 Sillä nijn sano HERra
Israelin Jumala: ettei jauhot
wackaisest pidä loppuman/ ja
öljy astiast ei pidä puuttu-