sensa, joilla hän kieltäytyy
jostakin, älkööt olko pätevät,
olivatpa ne mitkä hyvänsä, ja
Herra antaa hänelle anteeksi,
sentähden että hänen isänsä
on häntä kieltänyt.
lasiteensä, jolla hän on sie-
lunsa sitonut, ei pidä vahva
oleman, ja \Herra\ on hänel-
le armollinen, että hänen
isänsä on sen häneltä kieltä-
nyt.
tomuxen ei pidä wahwan
oleman: Ja HERra on hänelle
armolinen/ että hänen Isäns
on kieldänyt.
30:7 Ja jos hän joutuu mie-
helle ja hänellä on täytettä-
vänä lupauksia tai ajattele-
mattomasti lausuttu sana,
jolla hän on kieltäytynyt jos-
takin,
30:7 Ja jos hänellä on mies,
ja hän on luvannut, taikka
hänen suustansa lähtee jo-
takin, jolla hän on sielunsa
sitonut,
30:7 Jos hänellä on mies/ ja
hän on luwannut/ taicka hä-
nen suustans lähte/ jolla hä-
nen sieluns sidotan.
30:8 ja hänen miehensä saa
sen kuulla, mutta ei puhu
hänelle siitä mitään sinä päi-
vänä, jona hän sen kuulee,
niin hänen lupauksensa ja
hänen sitoumuksensa, joilla
hän on kieltäytynyt jostakin,
olkoot pätevät.
30:8 Ja hänen miehensä
kuulee sen, ja on ääneti sii-
hen sinä päivänä, jona hän
sen kuulee, niin pitää hänen
lupauksensa vahvan oleman;
ja hänen valasiteensä, jolla
hän on sielunsa sitonut, pi-
tää myös vahvan oleman.
30:8 Ja hänen miehens cuule
sen/ ja on äneti sijhen sinä
päiwänä/ nijn pitä hänen lu-
pauxens ja sieluns sitomuxen
oleman wahwan.
30:9 Mutta jos hänen mie-
hensä sinä päivänä, jona hän
sen kuulee, kieltää häntä, niin
hän purkaa hänen lupauksen-
sa, jonka täyttämiseen hän
on sitoutunut, ja sen ajatte-
lemattomasti lausutun sanan,
jolla hän on kieltäytynyt jos-
takin, ja Herra antaa hänelle
anteeksi.
30:9 Mutta jos hänen mie-
hensä sen kieltää sinä päi-
vänä, jona hän sen kuulee,
niin hän pääsee lupaukses-
tansa, ja siitä mikä hänen
suustansa lähtenyt on, jolla
hän sielunsa sitoi, ja
\Herra\ on hänelle armolli-
nen.
30:9 Mutta jos hänen mie-
hens sen kieldä häneldä/
sinä päiwänä jona hän sen
cuule/ nijn hän pääse lu-
pauxestans/ ja sijtä cuin hä-
nen suustans lähtenyt on/
jolla hän sieluns sitoi/ ja
HERra on hänelle armolinen.
30:10 Mutta lesken tai hyljä-
tyn lupaus, mihin hyvänsä
hän onkin sitoutunut, olkoon
pätevä.
30:10 Lesken ja hyljätyn lu-
paus ja kaikki, jolla hän on
sielunsa sitonut, pitää hänel-
tä vahvana pidettämän.
30:10 LEsken ja hyljätyn lu-
paus/ ja caicki jolla he sie-
luns sitowat/ pitä heildä täy-
tettämän/
30:11 Ja jos vaimo on mie-
hensä kodissa tehnyt lupauk-
sen tahi valalla sitoutunut
kieltäytymään jostakin
30:11 Mutta jos hän lupaa
miehensä huoneessa, eli sie-
lunsa sitoo valallansa,
30:11 Mutta jos hän lupa eli
sieluns sito walallans miehens
huones/
30:12 ja hänen miehensä saa
sen kuulla, mutta ei puhu
hänelle siitä mitään eikä kiel-
lä häntä, niin kaikki hänen
lupauksensa ja kaikki si-
toumukset, joilla hän on kiel-
täytynyt jostakin, olkoot päte-
vät.
30:12 Ja mies kuulee sen, ja
on ääneti siihen, ja ei kiellä
sitä, niin pitää kaiken sen
lupauksen ja valasiteen, jolla
hän on sielunsa sitonut,
oleman vahvan.
30:12 Ja mies cuule sen/ ja
on äneti sijhen/ ja ei kiellä
sitä/ nijn pitä caiken sen lu-
pauxen ja sielun sitomuxen
oleman wahwan.