Basic HTML Version
tetaan.
33:4 Teidän saaliinne vie-
dään, niinkuin tuhosirkat vie-
vät; niinkuin hyppysirkat
hyökkäävät, niin sen kimp-
puun hyökätään.
33:4 Silloin pitää teidän saa-
linne korjattaman niinkuin
perhonen otetaan, ja niin-
kuin heinäsirkat karkoite-
taan, koska heidän päällensä
tullaan.
33:4 Silloin pitä teitä saalina
corjattaman nijncuin perhoi-
nen otetan/ ja nijncuin hei-
näsircat carcotetan/ cosca
heidän päällens tullan.
33:5 Herra on korkea, sillä
hän asuu korkeudessa. Hän
täyttää Siionin oikeudella ja
vanhurskaudella.
33:5 \Herra\ on korotettu;
sillä hän asuu korkeudessa:
hän on täyttänyt Zionin oi-
keudella ja vanhurskaudella.
33:5 HERra on corgotettu:
sillä hän asu corkeudesa/
hän on täyttänyt Zionin oi-
keudella ja wanhurscaudella.
33:6 Ja hän on sinun aikojesi
vakuus, avun runsaus, viisaus
ja ymmärrys; Herran pelko on
oleva Siionin aarre.
33:6 Ja sinun ajallas pitää
oleman usko ja voima, au-
tuus, tieto, toimi, ja
\Herran\ pelko pitää oleman
hänen tavaransa.
33:6 Ja sinun ajallas pitä
oleman usco ja woima/ au-
tuus/ tieto/ toimi/ ja HERran
pelco pitä oleman hänen ta-
warans.
33:7 Katso, sankarit huutavat
ulkona, rauhan sanansaattajat
itkevät katkerasti.
33:7 Katso, heidän sanan-
saattajansa huutavat ulko-
na: rauhan enkelit itkevät
haikiasti.
33:7 CAdzo/ heidän sanan-
saattajans huutawat ulcona/
rauhan Engelit itkewät hai-
kiast/ ja sanowat:
33:8 Tiet ovat autioina, polul-
ta on kulkija poissa: hän on
rikkonut liiton, ylenkatsonut
kaupungit, ei ole ihmistä mi-
näkään pitänyt.
33:8 Polut ovat autiot, ei käy
yksikään enään tiellä; ei hän
pidä liittoa, hän hylkää kau-
pungit, ja ei pidä lukua kan-
sasta.
33:8 Polgut owat autiat/ ei
käy yxikän enä tiellä/ ei hän
pidä lijtto/ hän hylkä Cau-
pungit ja ei pidä lucua Cans-
sasta.
33:9 Maa murehtii ja nääntyy,
Libanon kuihtuu häpeästä,
Saaron on aromaaksi tullut,
Baasan ja Karmel varistavat
lehtensä.
33:9 Hän murehtii, ja maa
on surkialla muodolla, Liba-
non on häpiällä hakattu; Sa-
ron on niinkuin tasainen ke-
to, Basan ja Karmeli ovat hä-
vitetyt.
33:9 Maa on cauhialla ja sur-
kialla muodolla/ Libanon on
häpiällä hacattu/ Zaron on
nijncuin tasainen keto/ Basan
ja Carmeli owat häwitetyt.
33:10 Nyt minä nousen, sa-
noo Herra, nyt minä itseni
korotan, nyt minä kohoan
korkealle.
33:10 Nyt minä tahdon
nousta, sanoo \Herra\: nyt
minä tahdon itseni korottaa,
nyt minä tahdon korkiaksi
tulla.
33:10 Nyt minä tahdon nos-
ta/ sano HERra: nyt minä
tahdon idzeni corgotta/ nyt
minä tahdon corkiaxi tulla.
33:11 Olkia te kannatte koh-
dussanne, akanoita synnytät-
te; teidän kiukkunne on tuli,
joka kuluttaa teidät.
33:11 Oljista olette te ras-
kaat, korsia te synnytätte;
tulen pitää teitä kuluttaman
teidän ylpeytenne kanssa;
33:11 Olgista oletta te ras-
cat/ corsia te synnytätte/
tulen pitä culuttaman teidän
ylpeydenne cansa:
33:12 Ja kansat poltetaan
kuin kalkki, kuin katkotut or-
jantappurat, jotka tulessa pa-
lavat.
33:12 Sillä kansa pitää pol-
tettaman kalkiksi, niinkuin
hakatut orjantappurat tulelle
sytytetään.
33:12 Sillä Canssa pitä pol-
dettaman calkixi/ nijncuin
hacatut orjantappurat tulella
sytytetän.
33:13 Kuulkaa, te kaukaiset,
mitä minä olen tehnyt; te
lähellä olevat, tuntekaa minun
voimani.
33:13 Niin kuulkaat nyt te,
jotka kaukana olette, mitä
minä olen tehnyt; ja te, jotka
olette läsnä, havaitkaat mi-
nun väkevyyteni.
33:13 Nijn cuulcat nyt te/
jotca caucana oletta/ mitä
minä olen tehnyt/ ja te jotca
oletta läsnä/ cadzocat minun