Basic HTML Version
2:25 Ja he olivat molemmat,
mies ja hänen vaimonsa,
alasti eivätkä hävenneet toisi-
ansa.
2:25 Ja he olivat molemmat
alasti, Adam ja hänen emän-
tänsä, ja ei hävenneet.
2:25 Ja he olit molemmat
alasti/ Adam ja hänen
emändäns/ ja ei häwennet.
ʓ ʯˑˑ˕ˇ˕
3 LUKU
3 LUKU
III. Lucu
3:1 Mutta käärme oli kavalin
kaikista kedon eläimistä, jotka
Herra Jumala oli tehnyt; ja se
sanoi vaimolle: Onko Jumala
todellakin sanonut: Älkää
syökö kaikista paratiisin puis-
ta?
3:1 Ja kärme oli kavalin
kaikkia eläimiä maan päällä,
jotka \Herra\ Jumala tehnyt
oli, ja se sanoi vaimolle: sa-
noiko Jumala, älkäät syökö
kaikkinaisista puista Paradi-
sissa?
3:1 JA kärme oli cawalin
caickia eläimitä maan päällä/
jotca HERra Jumala tehnyt
oli/ ja sanoi waimolle: sanoi-
co Jumala/ älkät syökö
caickinaisista puista Paradij-
sis?
3:2 Niin vaimo vastasi käär-
meelle: Me saamme syödä
muiden puiden hedelmiä pa-
ratiisissa,
3:2 Niin vaimo sanoi kär-
meelle: me syömme niiden
puiden hedelmistä, jotka
ovat Paradisissa;
3:2 Nijn waimo sanoi kärmel-
le: me syömme nijden puiden
hedelmist/ jotca owat Para-
dijsis/
3:3 mutta sen puun hedel-
mästä, joka on keskellä para-
tiisia, on Jumala sanonut:
Älkää syökö siitä älkääkä
koskeko siihen, ettette kuolisi.
3:3 Mutta sen puun hedel-
mästä, joka on keskellä Pa-
radisia, on Jumala sanonut:
älkäät syökö siitä, ja älkäät
ruvetko siihen, ettette kuolis.
3:3 Mutta sen puun hedel-
mäst/ joca on keskellä Para-
dijsi/ on Jumala sanonut:
älkät syökö sijtä/ ja älkät
ruwetco sijhen/ ettet te cuo-
lis.
3:4 Niin käärme sanoi vaimol-
le: Ette suinkaan kuole;
3:4 Niin kärme sanoi vaimol-
le: ei suinkaan pidä teidän
kuolemalla kuoleman.
3:4 Nijn kärme sanoi waimol-
le: ei suingan pidä teidän
cuolemalla cuoleman:
3:5 vaan Jumala tietää, että
sinä päivänä, jona te siitä
syötte, aukenevat teidän sil-
männe, ja te tulette niinkuin
Jumala tietämään hyvän ja
pahan.
3:5 Vaan Jumala tietää, että
jona päivänä te syötte siitä,
aukenevat teidän silmänne,
ja te tulette niinkuin Jumala,
tietämään hyvän ja pahan.
3:5 Waan Jumala tietä/ että
jona päiwänä te syötte sijtä/
aukenewat teidän silmän/ ja
tuletta nijncuin Jumala/ tie-
tämän hywän ja pahan.
3:6 Ja vaimo näki, että siitä
puusta oli hyvä syödä ja että
se oli ihana katsella ja suloi-
nen puu antamaan ymmärrys-
tä; ja hän otti sen hedelmäs-
tä ja söi ja antoi myös mie-
hellensä, joka oli hänen
kanssansa, ja hänkin söi.
3:6 Ja vaimo näki siitä puus-
ta olevan hyvän syödä, ja et-
tä se oli ihana nähdä ja su-
loinen puu antamaan ym-
märryksen: ja otti sen he-
delmästä ja söi, ja antoi mie-
hellensä siitä, ja hän söi.
3:6 Ja waimo näki sijtä puus-
ta olewan hywän syödä/ ja
että se oli ihana nähdä ja
suloinen puu/ että se andoi
ymmärryxen: ja otti hedelmäst
ja söi/ ja andoi myös miehel-
lens sijtä/ ja hän söi.
3:7 Silloin aukenivat heidän
molempain silmät, ja he
huomasivat olevansa alasti; ja
he sitoivat yhteen viikunapuun
lehtiä ja tekivät itselleen vyö-
verhot.
3:7 Silloin aukenivat molem-
pain heidän silmänsä, ja äk-
käsivät, että he olivat alasti;
ja sitoivat yhteen fikunaleh-
tiä, ja tekivät heillensä peit-
teitä.
3:7 Silloin aukenit molembain
heidän silmäns/ ja äckäisit
että he olit alasti/ ja sidoit
yhteen Ficuna lehtiä/ ja teit
heillens peitteitä.