Basic HTML Version
antakaa minulle varma merkki
siitä,
den merkin,
minulle wahwan merkin/
2:13 että jätätte eloon minun
isäni, äitini, veljeni, sisareni ja
kaikki heidän omaisensa ja
pelastatte meidät kuolemas-
ta."
2:13 Että te jätätte elämään
minun isäni, ja äitini, ja vel-
jeni, ja sisareni, ja kaikki
jotka heidän omansa ovat ja
vapahdatte meidän sielumme
kuolemasta.
2:13 Että te elämän jätätte
minun Isäni/ ja äitini/ ja wel-
jeni/ ja sisareni/ ja caicki
cuin heidän omans owat/ ja
wapahdatte meidän sielum
cuolemast.
2:14 Niin miehet sanoivat
hänelle: "Me vastaamme hen-
gellämme teidän hengestänne,
jos vain ette ilmaise tätä
meidän asiaamme. Kun Herra
antaa meille tämän maan,
niin me osoitamme sinulle
laupeutta ja uskollisuutta."
2:14 Ja miehet sanoivat hä-
nelle: meidän sielumme
kuolkaan teidän edestänne,
jolles vaan petä tätä meidän
asiaamme, jollemme tee ar-
moa ja totuutta sinua koh-
taan, kuin \Herra\ tämän
maan meille antaa.
2:14 Ja miehet sanoit hänel-
le: meidän sielum cuolcan
teidän edestän/ jollen me tee
armo ja totutta sinun cohtas/
cosca HERra tämän maan
meille anda/ jolles waiwon
petä tätä meidän asiatam.
2:15 Ja hän laski heidät köy-
dellä alas ikkunasta, sillä hä-
nen talonsa oli kiinni kau-
pungin muurissa, niin että
hän asui muurissa kiinni.
2:15 Ja hän laski heidät
köydellä akkunasta alas; sil-
lä hänen huoneensa oli kau-
pungin muurissa, ja hän
asui juuri muurissa.
2:15 Ja hän laski heidän
köydellä ackunast: sillä hänen
huonens oli Caupungin muu-
ris/ ja asui juuri muuris.
2:16 Ja hän sanoi heille:
"Menkää vuoristoon, etteivät
takaa-ajajat kohtaisi teitä, ja
olkaa siellä piilossa kolme
päivää, kunnes takaa-ajajat
ovat palanneet; sitten voitte
lähteä matkaanne."
2:16 Ja hän sanoi heille:
menkäät vuorelle, ettei ne
teitä kohtaisi, jotka ajavat
teitä takaa, ja olkaat siellä
lymyssä kolme päivää, niin-
kauvan että takaa-ajajat pa-
lajavat, ja menkäät sitte tie-
tänne.
2:16 Ja hän sanoi heille:
mengät wuorelle/ ettei ne
teitä cohdais/ jotca ajawat
teitä taca/ ja olcat siellä ly-
mys colme päiwä/ nijncauwan
että tacaajajat palajawat/ ja
mengät sijtte teidän tietän.
2:17 Niin miehet sanoivat
hänelle: "Me olemme vapaat
siitä valasta, jonka meillä
vannotit,
2:17 Ja miehet sanoivat hä-
nelle: vapaat me olemme täs-
tä valastas, jolla meitä van-
notit.
2:17 JA miehet sanoit hänel-
le: wapat me olemma tästä
walasta/ jollas meitä wanno-
tit.
2:18 jollet sinä, kun me tu-
lemme tähän maahan, sido
tätä punaista nauhaa siihen
ikkunaan, josta laskit meidät
alas, ja kokoa isääsi, äitiäsi,
veljiäsi ja isäsi koko perhettä
luoksesi taloon.
2:18 Katso, kuin maahan
sisälle tulemme, niin sinun
pitää ripustaman tämän pu-
naisen köyden akkunaan,
josta meidät laskit alas, ja
sinun pitää kokooman tykös
huoneesees isäs ja äitis ja
veljes ja koko isäs huoneen.
2:18 Cosca me maalle tu-
lemme/ ja et sinä ripusta
tätä punaista köyttä acku-
naan/ jostas meidän laskit/
ja cocoa tygös huoneseen
sinun Isäs/ äitiäs/ weljiäs/ ja
coco sinun Isäs huonetta.
2:19 Ja kuka vain menee ta-
losi ovesta ulos, sen veri tul-
koon hänen oman päänsä
päälle, ja me olemme vas-
tuusta vapaat; mutta kuka
vain on sinun kanssasi talos-
sa, sen veri tulkoon meidän
2:19 Mutta jos joku käy
huonees ovesta ulos, hänen
verensä olkoon oman päänsä
päällä, ja me olemme viatto-
mat; ja joka ikänä sinun
kanssas huoneessa on, hä-
nen verensä olkoon meidän
päämme päällä, jos jonkun
2:19 Mutta jos jocu käy huo-
nes owesta ulos/ hänen we-
rens olcon oman pääns pääl-
lä/ ja me olemma wiattomat.
Ja jotca ikänäns sinun can-
sas huones owat/ heidän
werens olcon meidän pääm