Basic HTML Version
hikäärmeitten kähyä, kyy-
käärmeitten kauheata myrk-
kyä.
lohikärmeen kiukkuvahto, ja
kyykärmetten hirmullinen
myrkky.
kärmen myrcky/ ja hirmullis-
ten kyykärmetten sappi.
32:34 Eikö sitä ole talletettu-
na minun takanani, sinetillä
lukittuna minun aitoissani?
32:34 Eikö se liene kätketty
minun tykönäni? ja sinetillä
lukittu minun tavaroissani?
32:34 Eikö sencaltaiset liene
kätketyt minun tykönäni? ja
insiglatut minun tawarosani?
32:35 Minun on kosto ja ran-
kaiseminen, säästetty siksi
ajaksi, jolloin heidän jalkansa
horjuu. Sillä heidän onnetto-
muutensa päivä on lähellä, ja
mikä heitä odottaa, se tulee
rientäen.
32:35 Minun on kosto, minä
kostan, heidän jalkansa pi-
tää ajallansa kompastuman;
sillä heidän kadotuksensa
aika on läsnä, ja mikä heille
tarjontelee, se rientää.
32:35 Minun on costo/ minä
costan/ heidän jalcans pitä
ajallans combistuman. Sillä
heidän cadotuxens aica on
läsnä/ ja mikä heille tarjen-
dele/ se riendä.
32:36 Sillä Herra hankkii oi-
keuden kansallensa ja armah-
taa palvelijoitansa, koska hän
näkee, että heidän voimansa
on poissa ja että kaikki tyyn-
ni on lopussa.
32:36 Sillä \Herra\ tuomit-
see kansansa, ja armahtaa
palveliaansa; sillä hän nä-
kee, että käsi on poissa, ja ei
ole mitään tallella pidetty
eikä jätetty.
32:36 SIllä HERra duomidze
hänen Canssans/ ja hän ar-
mahta palwelians päälle. Sillä
hän cadzahta/ että he owat
juuri huckunet/ ja eikä ne
suljetut eikä jocu jäänyt ole.
32:37 Silloin hän kysyy: Missä
ovat nyt niiden jumalat, missä
kallio, johon he turvasivat,
32:37 Ja pitää sanottaman:
kussa heidän Jumalansa
ovat? heidän kallionsa, jo-
honka he uskalsivat?
32:37 Ja pitä sanottaman:
Cusa heidän Jumalans owat?
heidän callions johonga he
uscalsit?
32:38 missä ne, jotka söivät
heidän teurasuhriensa rasvan
ja joivat heidän juomauhrien-
sa viinin? Nouskoot ne aut-
tamaan teitä, olkoot ne tei-
dän suojananne.
32:38 Joiden lihavimmat uh-
rit he söivät, ja joivat viinan
heidän juomauhristansa,
nouskaan ne ja auttakaan
teitä ja varjelkaan teitä.
32:38 Joiden lihawimmat uhrit
he söit/ ja joit wijnan heidän
juomauhristans. Noscan ne ja
auttacan teitä ja warjelcan
teitä.
32:39 Katsokaa nyt, että mi-
nä, minä olen, eikä yhtäkään
jumalaa ole minun rinnallani.
Minä kuoletan ja minä teen
eläväksi, minä lyön ja minä
parannan; eikä ole sitä, joka
pelastaisi minun käsistäni.
32:39 Nähkäät nyt, että mi-
nä itse olen, ja ei ole jumalia
minun kanssani. Minä kuo-
letan ja teen eläväksi, minä
lyön ja minä parannan, ja ei
kenkään ole, joka minun kä-
sistäni vapahtaa.
32:39 Ettekö te näe nyt/ että
minä se yxinäns olen/ ja ei
ole toinen Jumala paidzi mi-
nua? Minä woin tappa ja wir-
wotta/ minä lyön ja paran-
nan/ ja ei kengän ole joca
minun käsistäni wapahta.
32:40 Minä nostan käteni tai-
vasta kohti ja sanon: Niin
totta kuin minä elän iankaik-
kisesti, kun minä teroitan
miekkani salaman,
32:40 Sillä minä nostan kä-
teni taivaasen ja sanon: minä
elän ijankaikkisesti.
32:40 Sillä minä nostan käte-
ni taiwaseen/ ja sanon: minä
elän ijancaickisest.
32:41 kun minun käteni ryh-
tyy tuomiota pitämään, niin
minä kostan vastustajilleni ja
maksan vihamiehilleni. Minä
annan nuolteni juopua veres-
32:41 Kuin minä hion miek-
kani niinkuin pitkäisen lei-
mauksen, ja minun käteni
rupee rangaistukseen, niin
minä koston maksan minun
vihollisilleni, ja niille palkit-
32:41 Cosca minä hiwon mi-
nun mieckani nijncuin pitkäi-
sen leimauxen/ ja minun kä-
teni rangaistuxeen rupe: Nijn
minä coston maxan minun