Basic HTML Version
dän uhrikukkulanne ja hävitän
teidän auringonpatsaanne ja
panen teidän ruumiinne tei-
dän kivijumalienne ruumiiden
päälle, ja minun sieluni inho-
aa teitä.
dän kukkulanne ja hävitän
teidän kuvanne, ja panen
teidän raatonne epäjuma-
lainne raatoin päälle, ja mi-
nun sieluni kuoittaa teitä.
dän cuckulan/ ja häwitän
teidän cuwan/ ja panen tei-
dän raaton teidän epäjumal-
ten päälle/ ja minun sielun
cuoitta teitä.
26:31 Ja minä muutan teidän
kaupunkinne raunioiksi ja hä-
vitän teidän pyhäkkönne enkä
mielisty teidän uhrienne tuok-
suun.
26:31 Ja teen kaupunkinne
autioiksi ja kirkkonne hävi-
tän, enkä myös teidän lepy-
tyshajuanne haista.
26:31 Ja teen teidän Cau-
pungin autiaxi/ ja teidän
kirckon häwitän/ engä myös
teidän makiat hajuan haista.
26:32 Ja minä hävitän maan,
niin että teidän vihollisenne,
jotka siinä asuvat, siitä tyr-
mistyvät.
26:32 Ja minä tahdon hävit-
tää maan, niin että vihol-
lisenne, jotka siinä asuvat,
pitää siitä hämmästymän.
26:32 Ja minä häwitän teidän
maan/ nijn että teidän wiho-
lisenne/ jotca sijnä asuwat/
pitä sitä hämmästymän.
26:33 Mutta teidät minä hajo-
tan kansojen sekaan ja ajan
teitä takaa paljastetulla mie-
kalla, ja teidän maanne tulee
autioksi ja kaupunkinne rau-
nioiksi.
26:33 Ja hajoitan teitä pa-
kanain sekaan, ja vedän ulos
miekan teidän jälkeenne, ja
maanne pitää tuleman kyl-
mille ja kaupunkinne kukis-
tetuksi.
26:33 Ja hajotan teitä pa-
canoitten secaan/ ja wedän
ulos miecan teidän jälken. Ja
teidän maan tule kylmille/ ja
teidän Caupungin cukistetuxi.
26:34 Silloin maa saa hyvi-
tyksen sapateistaan, niin kau-
an kuin se on autiona ja te
olette vihollistenne maassa.
Silloin maa lepää ja saa hyvi-
tyksen sapateistaan.
26:34 Silloin kelpaa maalle
hänen leponsa, niinkauvan
kuin hän autiona on, ja te
olette vihollisten maalla. Ja
silloin vasta maa lepää ja
pyhää pitää.
26:34 Silloin kelpa maalle
hänen lepons/ nijn cauwan
cuin hän autian on/ ja te
oletta wiholisten maalla. Ja
silloin äsken maa lepä/ ja
pyhä pitä.
26:35 Niin kauan kuin se on
autiona, saa se levätä nautti-
en sitä lepoa, jota se ei saa-
nut teidän sapatteinanne,
asuessanne siinä.
26:35 Niinkauvan kuin se
autiona on, saa hän levätä,
ettei hän saanut pyhää pitää,
silloin koska teidän piti hä-
nen pyhäänsä antaman pi-
tää, koska te asuitte siellä.
26:35 Nijncauwan cuin se
autian on/ saa hän lewätä/
ettei hän saanut pyhä pitä/
silloin cosca teidän piti hänen
pyhäns andaman pitä/ ja te
asuitte siellä.
26:36 Ja niille teistä, jotka
jäävät jäljelle, minä annan
pelokkaan sydämen heidän
vihollistensa maassa, niin että
lentävän lehden kahina ajaa
heidät pakoon, ja he pakene-
vat, niinkuin pakenisivat miek-
kaa, ja kaatuvat, vaikka ei
kukaan heitä aja takaa.
26:36 Ja niille, jotka jäävät
teistä, teen minä vapisevan
sydämen heidän vihollisten-
sa maalla, niin että kapise-
van lehden ääni karkottaa
heitä, ja pitää pakeneman
sitä niinkuin miekkaa, ja pi-
tää kaatuman siinä, kussa ei
kenkään heitä aja takaa.
26:36 Ja nijlle/ jotca jääwät
teistä/ teen minä wapisewan
sydämmen heidän wiholistens
maalla/ nijn että capisewan
lehden äni carcotta heitä/ ja
pitä pakeneman sitä nijncuin
miecka/ ja pitä caatuman
sijnä/ cusa ei kengän heitä
aja taca.
26:37 Ja he kompastuvat toi-
nen toiseensa niinkuin miek-
kaa paeten, vaikka ei kukaan
aja heitä takaa; ja te ette voi
26:37 Ja heidän pitää lan-
keeman toinen toisensa pääl-
le, niinkuin miekan edestä,
vaikka ei yksikään karkota
heitä, ja ette tohdi nousta
26:37 Ja heidän pitä lange-
man toinen toisens päälle/
nijncuin miecan edestä/ ja ei
yxikän carcota heitä/ ja et te