Basic HTML Version
hottaviksi koskemalla nelijal-
kaisiin eläimiin, lintuihin tai
maan matelijoihin, mihin ta-
hansa, jotka minä olen erot-
tanut, että te pitäisitte ne
saastaisina.
eläimissä, linnuissa ja kai-
kissa, mitkä maalla matele-
vat, jotka minä teille eroitta-
nut olen, että ne ovat saas-
taiset.
taman teidän sieluan/ eläimil-
lä/ linnuilla/ ja caikilla cuin
maalla matelewat/ jotca minä
teille eroittanut olen/ että ne
owat saastaiset.
20:26 Olkaa siis minulle py-
hät, sillä minä, Herra, olen
pyhä, ja minä olen teidät
erottanut muista kansoista
olemaan minun omani.
20:26 Sentähden pitää tei-
dän oleman minulle pyhät,
sillä minä \Herra\ olen py-
hä, ja olen teitä eroittanut
muista kansoista, että teidän
pitäis oleman minun omani.
20:26 Sentähden pitä teidän
oleman minulle pyhät: sillä
minä HERra olen pyhä/ joca
olen teitä eroittanut muista
Canssoista/ että teidän pi-
däis oleman minun omani.
20:27 Jos jossakin miehessä
tai naisessa on vainaja- tai
tietäjähenki, niin heidät ran-
gaistakoon kuolemalla; heidät
kivitettäköön, he ovat verive-
lan alaiset.
20:27 Jos joku mies eli vai-
mo noidaksi eli tietäjäksi
löydetään, ne pitää totisesti
kuoleman, heidän pitää ne
kivittämän, heidän verensä
olkoon heidän päällänsä.
20:27 Jos jocu mies eli wai-
mo noidaxi eli welhoxi löy-
tän/ ne pitä totisest cuole-
man/ heidän pitä kiwitettä-
män/ heidän werens olcon
heidän päälläns.
3 Mooses
21 LUKU
21 LUKU
XXI. Lucu
21:1 Ja Herra sanoi Moosek-
selle: Puhu papeille, Aaronin
pojille, ja sano heille: Pappi
älköön saattako itseänsä
saastaiseksi kenestäkään
kuolleesta sukulaisestansa,
21:1 Ja \Herra\ sanoi Mo-
sekselle: puhu papeille Aaro-
nin pojille ja sano heille: pa-
pin ei pidä itsiänsä saastut-
taman yhdessäkään kuol-
leessa kansastansa;
21:1 JA HERra sanoi Mosexel-
le: puhu papeille Aaronin po-
jille ja sano heille: Papin ei
pidä idzens saastuttaman yh-
desäkän cuollues hänen
Canssastans.
21:2 paitsi lähimmästä veri-
heimolaisestaan: äidistänsä,
isästänsä, pojastansa, tyttä-
restänsä ja veljestänsä,
21:2 Vaan hänen suvussan-
sa, joka on hänen lähimmäi-
sensä: niinkuin hänen äitin-
sä, isänsä, poikansa, tyttä-
rensä ja veljensä,
21:2 Waan hänen sugusans/
joca on hänen lähimmäisens/
nijncuin hänen äitins/ Isäns/
poicans/ tyttärens ja weljens.
21:3 sekä sisarestansa, jos
tämä oli neitsyt ja eli hänen
luonaan eikä ollut naitu; hä-
nestä hän saa saastua.
21:3 Ja sisarensa, joka neit-
sy on, joka hänen tykönänsä
on, ja ei yhdenkään miehen
emäntänä ollut ole: niissä
mahtaa hän saastuttaa it-
sensä.
21:3 Ja sisarens/ joca wielä
neidzy on/ joca wielä hänen
tykönäns on/ ja ei yhdengän
miehen emändänä ollut ole/
nijsä mahta hän saastutta
idzens.
21:4 Älköön hän, sukunsa
päämies, saattako itseään
saastaiseksi, ettei hän itseän-
sä häpäisisi.
21:4 Ei hänen pidä saastut-
taman itsiänsä, että hän on
esimies kansassansa, ettei
hän itsiänsä halventaisi.
21:4 Muutoin ei pidä hänen
idzens saastuttaman misä-
kän/ joca hänen omans on
hänen Canssans seas.
21:5 Älkööt he ajako paljaak-
si päälakeansa älköötkä lei-
katko partansa reunaa äl-
köötkä koristelko itseänsä
ihopiirroksilla.
21:5 Ei heidän pidä paljaaksi
ajeleman päälakiansa, eli
keritsemään partansa vieriä,
eikä ihoonsa merkkejä leik-
kaaman.
21:5 Ei heidän myös pidä
paljaxi ajeleman heidän pää-
lakians/ eli keridzemän par-
tans/ eikä ruumiseens
merckiä leickaman.
21:6 He olkoot Jumalallensa
21:6 Heidän pitää Jumalal-
21:6 Heidän pitä heidän Ju-