Basic HTML Version
levähdyspaikasta toiseen, Ete-
lämaasta Beeteliin asti, aina
siihen paikkaan, missä hänen
majansa oli ensi kerralla ol-
lut, Beetelin ja Ain välillä,
päin etelästä BetEliin asti,
hamaan siihen paikkaan,
jossa hänen majansa oli en-
nen ollut, BetElin ja Ain vai-
heella:
päin eteläst BethElin asti/
haman sijhen paickaan josa
hänen majans oli ennen ol-
lut/ BethElin ja Ain waihella/
13:4 siihen paikkaan, johon
hän ennen oli rakentanut alt-
tarin; ja Abram huusi siinä
avuksi Herran nimeä.
13:4 Juuri siihen paikkaan,
johon hän ennen alttarin oli
rakentanut; ja Abram saar-
nasi siinä \Herran\ nimestä.
13:4 Juuri sijhen paickaan
johon hän ennen Altarin oli
rakendanut/ ja saarnais sijnä
HErran nimest.
13:5 Ja myöskin Lootilla, joka
vaelsi Abramin kanssa, oli
pikkukarjaa, raavaskarjaa ja
telttoja.
13:5 Mutta Lotilla, joka Ab-
ramia seurasi, oli myös lam-
paita, ja karjaa, ja majoja.
13:5 Mutta Lothilla/ joca Ab-
ramia seurais/ oli myös lam-
baita/ ja carja/ ja majoja.
13:6 Eikä maa riittänyt hei-
dän asuakseen yhdessä, sillä
heillä oli paljon omaisuutta,
niin etteivät voineet yhdessä
asua.
13:6 Ja ei heitä vetänyt maa
yhdessä asumaan; sillä heillä
oli paljo tavaraa, eikä taita-
neet yhdessä asua.
13:6 Ja ei heitä wetänyt maa
yhdes asuman/ sillä heillä oli
paljo tawara eikä tainnet yh-
des asua.
13:7 Niin syntyi riitaa Abra-
min karjapaimenten ja Lootin
karjapaimenten välillä. Ja sii-
hen aikaan asuivat siinä
maassa kanaanilaiset ja pe-
rissiläiset.
13:7 Ja riita oli Abramin
paimenien ja Lotin paimeni-
en välillä: Ja siihen aikaan
asuivat myös Kanaanealaiset
ja Pheresiläiset maalla.
13:7 Ja rijta oli aina Abramin
paimenitten ja Lothin pai-
menitten wälillä. Ja sijhen
aican asuit myös Cananerit ja
Phereserit maalla.
13:8 Silloin Abram sanoi Loo-
tille: Älköön olko riitaa mei-
dän välillämme, minun ja si-
nun, älköönkä minun paimen-
teni ja sinun paimentesi välil-
lä, sillä olemmehan veljeksiä.
13:8 Niin Abram sanoi Lotil-
le: älkään olko riita minun ja
sinun välilläs, ja minun ja
sinun paimentes välillä: sillä
me olemme miehet veljekset.
13:8 Nijn Abram sanoi Lothil-
le: älkän olco rijta minun ja
sinun wälilläs/ ja minun ja
sinun paimendes wälillä: sillä
me olem weljexet.
13:9 Eikö koko maa ole
avoinna edessäsi? Eroa mi-
nusta. Jos sinä menet va-
semmalle, niin minä menen
oikealle, tahi jos sinä menet
oikealle, niin minä menen
vasemmalle.
13:9 Eikö koko maa ole
edessäs altis? eroita sinus
minusta, jos sinä menet va-
semmalle puolelle, minä me-
nen oikialle, eli jos sinä me-
net oikialle, minä menen va-
semmalle.
13:9 Eikö coco maa ole
edesäs aldis? eroita sinus
minusta/ jos sinä menet
wasemalle puolelle/ minä
menen oikialle/ eli jos sinä
menet oikialle/ minä menen
wasemalle.
13:10 Ja Loot nosti silmänsä
ja näki koko Jordanin lakeu-
den olevan runsasvetistä seu-
tua; ennenkuin Herra hävitti
Sodoman ja Gomorran, oli se
Sooariin saakka niinkuin Her-
ran puutarha, niinkuin Egyptin
maa.
13:10 Niin Lot nosti silmän-
sä, ja katseli kaiken Jorda-
nin lakeuden; sillä se oli ve-
destä viljainen: ennen kuin
\Herra\ Sodoman ja Gomor-
ran hukutti, oli se niinkuin
\Herran\ yrttitarha, niin-
kuin Egyptin maa, siihenasti
kuin Zoariin tullaan.
13:10 Nijn Loth nosti sil-
mäns/ ja cadzeli caiken Jor-
danin lakeuden: sillä ennen-
cuin HErra Sodoman ja Go-
morran hucutti/ oli se wedest
wiljainen/ sijhenasti cuin Zoa-
rijn tullan/ nijncuin HErran
krydimaa/ nijncuin Egyptin
maa.