Basic HTML Version
lestä eikä ole kavaluudessa
puhuttua;
2:4 vaan niinkuin Jumala on
katsonut meidän kelpaavan
siihen, että meille uskottiin
evankeliumi, niin me puhum-
me, emme, niinkuin tah-
toisimme olla mieliksi ihmisil-
le, vaan Jumalalle, joka koet-
telee meidän sydämemme.
2:4 Vaan niinkuin me Juma-
lalta koetellut olemme, ja
meille on evankeliumi uskot-
tu, niin me myös puhumme;
ei niin että me tahtoisimme
ihmisille kelvata, vaan Ju-
malalle, joka meidän sydä-
memme koettelee.
2:4 Waan nijncuin me Juma-
lalda coetellut olemma/ ja
meille on Evangelium uscottu
saarnata/ nijn me myös pu-
humma. Ei nijn että me tah-
doisim ihmisille kelwata/ waan
Jumalalle/ joca meidän sy-
dämemme coettele.
2:5 Sillä me emme koskaan
ole liikkuneet liehakoivin sa-
noin, sen te tiedätte, emme-
kä millään tekosyyllä voittoa
ahnehtineet; Jumala on to-
distajamme,
2:5 Sillä emmepä me kos-
kaan vaeltaneet liukkailla
sanoilla, niinkuin te tiedätte,
emmekä ahneuden tilalla;
Jumala on todistaja.
2:5 Sillä embä me coscan
waeldanet liuckailla sanoilla (
nijncuin te tiedätte ) engä
ahneuden tilalla/ Jumala on
sijhen todistaja.
2:6 emmekä ole etsineet
kunniaa ihmisiltä, emme teiltä
emmekä muilta,
2:6 Emme myös ole ihmisiltä
kunniaa pyytäneet, ei teiltä
eikä muilta, vaikka me oli-
simme taitaneet teitä rasit-
taa, niinkuin Kristuksen
apostolit;
2:6 En me myös ole ihmisildä
cunniata pyytänet eikä teildä
eikä muilda.
2:7 vaikka me Kristuksen
apostoleina olisimme voineet
vaatia arvonantoa; vaan me
olimme lempeät teidän kes-
kuudessanne, niinkuin imettä-
vä äiti, joka vaalii lapsiansa;
2:7 Mutta me olimme hienot
teidän keskellänne: niinkuin
imettäjä lapsiansa holhoo,
2:7 Waicka meillä olis kyllä
walda teitä rasitta/ nincuin
Christuxen Apostoleilla/ cui-
tengin olemma me ollet hie-
not teidän cansan.
2:8 niin mekin, teitä hellien,
halusimme antaa teille, ei
ainoastaan Jumalan evanke-
liumia, vaan oman henkem-
mekin, sillä te olitte meille
rakkaiksi tulleet.
2:8 Niin oli myös meidän sy-
dämemme halu teihin, ja-
kamaan teille, ei ainoastaan
Jumalan evankeliumia, mut-
ta myös meidän henkeäm-
me; sillä te olette meille rak-
kaiksi tulleet.
2:8 Nijncuin jocu imettäjä lap-
sens hellikeinä pitä/ nijn oli
myös meidän sydämem halu
teihin/ jacaman teille/ ei ai-
noastans Jumalan Evange-
liumita/ mutta myös meidän
hengem: sillä te oletta meille
rackaxi tullet.
2:9 Muistattehan, veljet, mei-
dän työmme ja vaivamme:
yöt ja päivät työtä tehden,
ettemme ketään teistä rasit-
taisi, me julistimme teille Ju-
malan evankeliumia.
2:9 Sillä te muistatte, rak-
kaat veljet, meidän työmme
ja vaivamme; sillä yöllä ja
päivällä me työtä teimme,
ettemme ketään teistä rasit-
taisi, ja saarnasimme Juma-
lan evankeliumia teidän
edessänne.
2:9 Te muistatte/ rackat wel-
jet/ meidän työm ja waiwam:
sillä yöllä ja päiwällä me työtä
teimme/ etten me ketän teis-
tä rasitais/ ja saarnaisim Ju-
malan Evangeliumi teidän
edesän.
2:10 Te olette meidän todis-
tajamme, ja Jumala, kuinka
pyhät ja oikeamieliset ja nuh-
teettomat me olimme teitä
2:10 Siihen te olette todista-
jat ja Jumala, kuinka pyhäs-
ti, hurskaasti ja nuhteetto-
masti me olimme teidän ty-
könänne, jotka uskotte.
2:10 Sijhen te oletta todista-
jat/ ja Jumala/ cuinga py-
häst/ oikiast ja nuhtettomast
me teidän tykönän ( jotca