Basic HTML Version
5:26 Älkäämme olko turhan
kunnian pyytäjiä, niin että
toisiamme ärsyttelemme, toi-
siamme kadehdimme.
5:26 Älkäämme turhaa kun-
niaa pyytäkö, vihoittain ja
kadehtien toinen toistamme.
5:25 Älkäm turha cunniata
pyytäkö/ wihoittain ja cadeh-
tien toinen toistam.
Galata
6 LUKU
6 LUKU
VI. Lucu .
6:1 Veljet, jos joku tavataan
jostakin rikkomuksesta, niin
ojentakaa te, hengelliset, hän-
tä sävyisyyden hengessä; ja
ole varuillasi, ettet sinäkin
joutuisi kiusaukseen.
6:1 Rakkaat veljet! jos ihmi-
nen osaa johonkuhun vikaan
tulla, niin te, jotka hengelli-
set olette, ojentakaat senkal-
taista siveyden hengessä: ja
katso itsiäs, ettes sinä myös
kiusattaisi.
6:1 RAckat weljet/ jos ihmi-
nen osa johongun wicaan
tulla/ nijn te jotca Hengelliset
oletta/ ojetcat sencaltaista
siweyden Hengesä/ ja cadzo
idziäs/ ettes myös kiusatais.
6:2 Kantakaa toistenne kuor-
mia, ja niin te täytätte Kris-
tuksen lain.
6:2 Kantakaat toinen toisen-
ne kuormaa ja niin Kristuk-
sen lakia täyttäkäät.
6:2 Candacat toinen toisenne
cuorma/ ja nijn te Christuxen
Lain täytätte.
6:3 Sillä jos joku luulee jota-
kin olevansa, vaikka ei ole
mitään, niin hän pettää itsen-
sä.
6:3 Sillä jos joku luulee it-
sensä jotakin olevan, joka ei
kuitenkaan mitään ole, hän
viettelee itsensä.
6:3 Sillä jos jocu luule idzens
jotakin olewan/ joca ei cui-
tengan mitän ole/ hän wiet-
tele idzens.
6:4 Mutta tutkikoon kukin
omat tekonsa, ja silloin hä-
nen kerskaamisensa on vain
siinä, mitä hän itse on, ei
siinä, mitä toinen on;
6:4 Mutta koetelkaan kukin
oman tekonsa, ja sitte hän
taitaa ainoasti itsestänsä
kerskata, ja ei yhdessäkään
muussa;
6:4 Mutta coetelcan cukin
oman tecons/ ja sijtte hän
taita ainoastans idzestäns
kerscata/ ja ei yhdesäkän
muusa:
6:5 sillä kunkin on kannettava
oma taakkansa.
6:5 Sillä kukin pitää oman
kuormansa kantaman.
6:5 Sillä cungin pitä oman
cuormans candaman.
6:6 Jolle sanaa opetetaan, se
jakakoon kaikkea hyvää opet-
tajallensa.
6:6 Joka sanalla neuvotaan,
se jakakaan kaikkea hyvää
sille, joka häntä neuvoo.
6:6 JOca sanalla neuwotan/
se jacacan caickia hywä sil-
le/ joca hända neuwo.
6:7 Älkää eksykö, Jumala ei
salli itseänsä pilkata; sillä
mitä ihminen kylvää, sitä hän
myös niittää.
6:7 Älkäät eksykö; ei Jumala
anna itsiänsä pilkata: sillä
mitä ihminen kylvää, sitä
hän myös niittää.
6:7 Älkät exykö/ ei Jumala
anna idziäns pilcata. Sillä mi-
tä ihminen kylwä/ sitä hän
myös nijttä/
6:8 Joka lihaansa kylvää, se
lihasta turmeluksen niittää;
mutta joka Henkeen kylvää,
se Hengestä iankaikkisen
elämän niittää.
6:8 Joka lihassansa kylvää,
se lihastansa turmeluksen
niittää; mutta joka hengessä
kylvää, se hengestä ijankaik-
kisen elämän niittää.
6:8 Joca Lihasans kylwä/ se
Lihastans turmeluxen nijttä.
Mutta joca Hengesä kylwä/
se Hengestä ijancaickisen
elämän nijttä.
6:9 Ja kun hyvää teemme,
älkäämme lannistuko, sillä me
saamme ajan tullen niittää,
jos emme väsy.
6:9 Ja koska me hyvää
teemme, niin älkäämme
suuttuko; sillä aikanansa
mekin saamme niittää ilman
lakkaamatta.
6:9 Ja cosca me hywä
teemme/ nijn älkäm suuttuco:
Sillä aicanans mekin saamme
nijttä ilman lackamat.
6:10 Sentähden, kun meillä
vielä aikaa on, tehkäämme
hyvää kaikille, mutta varsinkin
6:10 Koska siis meillä aika
on, niin tehkäämme jokaisel-
le hyvää, mutta enimmiten
niille, jotka meidän kanssa-
6:10 Cosca sijs meillä tila
on/ nijn tehkäm jocaidzelle
hywä/ mutta enimmitten nijlle