Page 3468 - Rinnakkain_Raamattu_uusi

Basic HTML Version

niin emme suutu,
wäsy/
4:2 vaan olemme hyljänneet
kaikki häpeälliset salatiet, niin
ettemme vaella kavaluudessa
emmekä väärennä Jumalan
sanaa, vaan julkituomalla to-
tuuden me suositamme itse-
ämme jokaisen ihmisen omal-
letunnolle Jumalan edessä.
4:2 Vaan vältämme salaiset
häpiät ja emme vaella kava-
luudella, emmekä petoksella
Jumalan sanaa turmele,
vaan me ilmoitamme totuu-
den ja meitämme julkisesti
kaikkein ihmisten omaatun-
toa kohtaan Jumalan edessä
osoitamme.
4:2 Waan wäldämme ne sa-
laisetkin häpiät/ ja emme
waella cawaludella/ engä pe-
toxella Jumalan sana pitele/
waan me ilmoitamme totu-
den/ ja meitäm julkisest
caickein ihmisten omatundo
cohtan Jumalan edes oso-
tamme.
4:3 Mutta jos meidän evanke-
liumimme on peitossa, niin se
peite on niissä, jotka kado-
tukseen joutuvat,
4:3 Jos nyt meidän evanke-
liumimme on peitetty, niin se
on niille peitetty, jotka kado-
tetaan,
4:3 Jos nyt meidän Evange-
liumim on peitetty/ nijn se
on nijlle peitetty jotca cado-
tetan
4:4 niissä uskottomissa, joi-
den mielet tämän maailman
jumala on niin sokaissut, ettei
heille loista valkeus, joka läh-
tee Kristuksen kirkkauden
evankeliumista, hänen, joka
on Jumalan kuva.
4:4 Joissa tämän maailman
jumala on uskottomain tai-
dot soaissut, ettei evenke-
liumin paiste heille pitäisi
Kristuksen kirkkaudesta va-
listaman, joka on Jumalan
kuva.
4:4 Joisa tämän mailman
Jumala/ on uscomattomitten
taidot sowaisnut/ ettei Evan-
geliumin paiste heille pidäis
Christuxen kirckaudesta wal-
gistaman/ joca on Jumalan
cuwa.
4:5 Sillä me emme julista
itseämme, vaan Kristusta
Jeesusta, että hän on Herra
ja me teidän palvelijanne
Jeesuksen tähden.
4:5 Sillä emme itse meis-
tämme saarnaa, vaan Kris-
tuksesta Jesuksesta, että
hän on Herra; mutta me
olemme teidän palvelianne
Jesuksen tähden.
4:5 Sillä en me idze meis-
tämme saarna/ waan Chris-
tuxest Jesuxest/ että hän on
HERra: mutta teidän palwe-
lianna olemma me Jesuxen
tähden:
4:6 Sillä Jumala, joka sanoi:
Loistakoon valkeus pimeydes-
tä, on se, joka loisti sydä-
miimme, että Jumalan kirk-
kauden tunteminen, sen kirk-
kauden, joka loistaa Kristuk-
sen kasvoissa, levittäisi valo-
ansa.
4:6 Että Jumala, joka käski
valkeuden pimeydestä pais-
taa, se paisti tunnon valkeu-
den meidän sydämissämme
Jumalan kirkkaudesta Je-
suksen Kristuksen kasvois-
sa.
4:6 Sillä Jumala/ joca käski
walkiuden pimeydestä paista/
on kirckan walkeuden meidän
sydämihim andanut/ että
meidän cauttam se walkeus
paistais/ cuin Jumalan
kirckauden tundemisesta tu-
le/ Jesuxen Christuxen cas-
woisa.
4:7 Mutta tämä aarre on
meillä saviastioissa, että tuo
suunnattoman suuri voima
olisi Jumalan eikä näyttäisi
tulevan meistä.
4:7 Mutta meillä on tämä
tavara savisissa astioissa,
että se ylönpalttinen voima
pitää oleman Jumalalta ja ei
meistä.
4:7 Mutta meillä on sencal-
tainen tawara sawisis astiois/
että se ylönpaldinen woima
pitä Jumalalda ja ei meistä
oleman.
4:8 Me olemme kaikin tavoin
ahdingossa, mutta emme um-
pikujassa, neuvottomat, mutta
emme toivottomat,
4:8 Meillä on joka paikassa
ahdistus, mutta emme sitä
sure: meillä on pakko, mutta
emme epäile.
4:8 Meillä on jocapaicas ah-
distus/ mutta en me sitä su-
re: meillä on packo/ mutta
en me epäile.
4:9 vainotut, mutta emme
4:9 Me kärsimme vainoa,
4:9 Me kärsimme waino/